"Suomi jää pussinperälle" – lobbarit penäävät roimasti rahaa liikenneinfraan

EU suunnittelee vahvistavansa rautatieverkostojaan yhdeksällä "käytävällä". Yksi näistä kulkee Helsingistä Länsi-Euroopan satamakaupunkeihin. EU-maita houkutellaan rautatietalkoisiin yli 11 miljardin tukiporkkanalla. Tukea saadakseen maiden on kuitenkin oltava valmiita satsaamaan omiin liikenneväyliinsä.

Kotimaa
Pasilan ratapihaa YLEn radio- ja televisiotornista nähtynä Helsingissä.
Pasilan ratapihaa YLEn radio- ja televisiotornista nähtynä Helsingissä.Jari Lam / Lehtikuva

Yhdeksästä käytävästä kaksi koskee Suomea: Toinen kulkee Välimereltä, Italian saaristolta Ruotsin kautta Turkuun ja edelleen Venäjälle. Toinen kulkee Helsingistä Länsi-Euroopan suuriin satamakaupunkeihin.

Viimeksi mainittu "Baltic-North Sea Corridor" kulkee seitsemässä EU-maassa. Sen Baltian maat läpäisevää osuutta aletaan rakentaa vuosien 2016-2017 aikana. EU kustantaa tästä työtä jopa 85 prosenttia. Ajatuksena on lähentää Itä-Eurooppaa kohti länttä.

Tavoitteena on yhtenäinen, Euroopan raideleveyden mukainen rautatie. EU houkuttelee jäsenmaita rakentamaan osuutensa tarjoamalla yhteensä 11,9 miljardin tukiporkkanaa. Maat jättivät hakemuksensa CEF-tukirahoihin (Connecting Europe Facility) helmikuussa.

Lobbarit liikkeellä

Jaossa oleva potti on saanut lobbarit liikkeelle. Heillä onkin nyt kova työ vakuutella maidensa päättäjiä satsaamaan massivisiin infrahankkeisiin.

– Ei mikään kansakunta selviä sillä, että se toimii ja satsaa perusturvaan ja olemassaolevan tilanteen hoitamiseen. Täytyy olla myös näkymiä paremmasta tulevaisuudesta, perustelee Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

Helsinki on radan päätepiste, joten rahaa voitaisiin saada esimerkiksi Vuosaaren ja Länsisataman laajentamiseen, sekä lentokentälle johtavien yhteyksien parantamiseen. Tulevaisuudessa siintää myös mahdollinen Helsingistä Tallinnaan johtava tunneli.

Kakusta ei kuitenkaan jaeta palasia noin vain. Mikäli maa haluaa EU-tukea, sen on osoitettava, että halua satsata liikenneväyliin löytyy omasta takaa.

– Pitää olla kansallinen sitoutuminen hankkeeseen omalta osalta. Jos EU tarjoaa 20 prosenttia, jostain täytyy tulla se 80 prosenttia, sanoo Helsingin kaupungin elinkeino-osaston johtava asiantuntija Olli Keinänen.

"Suomi eristäytyy saarekkeeksi"

80 prosenttia tarkoittaa satojen miljoonien, jopa miljardien investointeja. Sellaisia tehdään parhaillaan esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.

– Molemmat on tulevina vuosina – vahvasti EU:n tuella – parantamassa omaa saavutettavuuttaan liikenneinvestoinnilla.

Keinäsen mukaan Ruotsi investoi lähivuosina lähes 17 miljardilla sellaisiin infrahankkeisiin, joihin voi saada CEF-tukea. Viron satsaus Baltian rautatiehen on luonnollisesti pienempi, mutta maan kokoon nähden mittava.

Keinänen pitää huolestuttavana, jos Suomi ei panosta liikennehankkeisiin samalla mitalla. Uhkakuvaksi maalaillaan muusta Euroopasta entistä tiukemmin omaksi saarekkeekseen eristäytyvää Suomea.

– Sen kääntöpuolena on, että Suomi etääntyy. Meidän suhteellinen saavutettavuutemme tärkeimpiin kilpailijamaihin heikkenee, ellei myös Suomessa pystytä kääntämään liikenneinvestointien suuntaa ylöspäin.

"Me ollaan maakuntasarjassa"

Miljardeja maksavat infrahankkeet ovat kuitenkin poliittisesti vaikeita kysymyksiä, kun talous takkuaa.

– Ruotsalaiset ja virolaiset ovat tehneet paljon työtä oman saavuttavuutensa parantamiseksi. Kyllä se pientä masennusta aiheuttaa, jos me ei olla samalla lähtöviivalla, sanoo maakuntajohtaja Jussi Savolainen.

Lobbareiden mukaan nyt pitäisi miettiä miten Suomi lukitaan olennaiseksi osaksi Euroopan tulevia rautatieverkostoja, sen sijaan että vastakkainasetellaan pääkaupunkiseudun ja muun maan liikennehankkeita.

– Suomessa täytyy löyty yhteisymmärrys, jos EU-rahoitusta halutaan saada. Jos me koko ajan ollaan maakuntasarjassa, eikä haluta päästä Eurooppaliigaan, ni kyl me ihan varmasti jäädään sen Eurooppaliigan ulkopuolelle, Savolainen vertaa.