Ihmiskunta mammuttihankkeen edessä – hiilidioksidipäästöistä eroon muutamassa vuosikymmenessä

Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on saanut uutta pontta Yhdysvaltain ja Kiinan ilmoitettua päästövähennyksistä. Kansainvälisen yhteisön on määrä solmia ensi vuonna Pariisissa kaikkia maita sitova ilmastosopimus. Alustavaa sopua haetaan maanantaina Perussa alkavassa YK:n ilmastokokouksessa.

Kotimaa
Päiväämättömässä valokuvassa näkyy Chilen edustalla kelluva suuri jäävuori. Etelä- ja pohjoisnapojen alueella sulavan jään uskotaan vaikuttavan koko maapallon ilmastoon.
Päiväämättömässä valokuvassa näkyy Chilen edustalla kelluva suuri jäävuori. Etelä- ja pohjoisnapojen alueella sulavan jään uskotaan vaikuttavan koko maapallon ilmastoon.Carlos Duarte / CSIC

Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet jatkuvasti, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen. Ilmakehässä on ilmaston lämpenemistä aiheuttavaa hiilidioksidia enemmän kuin kertaakaan 800 000 vuoteen.

– Ilmastonmuutos on kyetty jo dokumentoimaan. Merivesien pinta on noussut 1900-luvun alusta parikymmentä senttiä valtamerillä. Arktisen alueen jääpeite on sulanut dramaattisesti. Myös vuoristojäätiköt sulavat. Helleaaltoja esiintyy useammin kuin aiemmin, luettelee Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Maapallon keskilämpötila uhkaa nousta selvästi yli kahdella asteella, mitä pidetään turvarajana.

– Ilmastonmuutos vaikuttaa maailmantalouteen, ravinnontuotantokykyyn ja sillä on negatiivinen vaikutus myös Suomeen, Taalas tiivistää.

YK:n ympäristöohjelman Unepin mukaan ihmiskunta on päästänyt ilmakehään 1870-luvulta lähtien noin 1 900 gigatonnia hiilidioksidia. Mikäli lämpeneminen halutaan yrittää rajata alle kahteen asteeseen, saisi hiilidioksidia vapauttaa enää noin 1 000 gigatonnia. Nykytahdilla "hiilibudjetti" on käytetty alle 30 vuodessa.

Liman kokouksesta vauhtia

Maailman päästöt pitäisi pudottaa murto-osaan nykyisestä siis muutamassa vuosikymmenessä. Ensi vuonna maailman maiden onkin määrä solmia kaikkia sitova ilmastosopimus Pariisissa. Alustavaa poliittista sopua hierotaan maanantaina alkavassa YK:n ilmastokokouksessa Perussa, Etelä-Amerikassa.

– Liman ilmastokokous on olennaisen tärkeä sen kannalta, että saamme vuoden päästä Pariisissa kattavan ja kunnianhimoisen ilmastosopimuksen, kertoo Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä.

Hiilidioksidipäästöjen radikaali vähentäminen tarkoittaisi kivihiilen, öljyn ja myös maakaasun korvaamista päästöttömällä energialla, kuten aurinko-, tuuli-, vesi- ja ydinenergialla. Lisäksi tarvitaan energiansäästöä ja hiilen talteenottoa (CCS).

Ympäristöjärjestöt vaativat viime viikolla, että fossiilisesta energiasta pitäisi luopua kokonaan 2050 mennessä. Myös YK:n ilmastopaneeli IPCC on esittänyt, että fossiilisista polttoaineista pitäisi päästä eroon 2100 mennessä.

Varovaista optimismia

Ilmastoneuvotteluissa on pitkästä aikaa varovaista toiveikkuutta, sillä suurimmat päästölähteet Yhdysvallat, Kiina ja EU ovat hiljattain ilmoittaneet päästövähennystavoitteista.

– Yhdysvaltojen ja Kiinan ulostulo tuli erittäin hyvään aikaan Liman ilmastokokouksen kannalta. Se oli hyvin positiivinen signaali ilmastoneuvotteluprosessille, Laurikka arvioi.

Myönteistä tunnelmaa lisäävät myös teollisuusmaiden tuoreet lupaukset lahjoittaa rahaa niin sanottuun vihreään ilmastorahastoon.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama lupasi rahastolle aiemmin tässä kuussa kolme miljardia dollaria. Suomi on asettanut tavoitteekseen lahjoittaa rahastolle 80 miljoonaa euroa vuosina 2015–2018.

Yhteensä kasassa on nyt 9,6 miljardia dollaria. Rahoilla on määrä muun muassa auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja leikkaamaan päästöjä.

Elinkeinoelämä mukana

Alustavan ilmastosovun syntymistä helpottanee osaltaan myös se, että teollisuus ja yrityselämä ovat aiempaa paremmin mukana ilmastotalkoissa. Kattavassa ilmastosopimuksessa nähdään selviä hyötyjä ainakin Euroopassa.

Tiukka päästövähennystavoite synnyttäisi valtavan määrän kysyntää puhtaan energian, energiansäästön ja esimerkiksi aurinkosähkön säätövoiman tekniikalle ja palveluille.

Ympäristöministeriössä kattava ilmastosopimus nähdään suurena mahdollisuutena myös suomalaisfirmoille.

– Se luo uusia markkinoita suomalaiselle elinkeinoelämälle ja tasaa pelikenttää. Silloin myös muiden maiden tuotannossa päästöjen tuottaminen maksaa.

Perun ilmastokokouksessa vaikeampia kysymyksiä tulee olemaan se, miten vauraat teollisuusmaat tukevat rahallisesti kehittyvien maiden päästövähennyksiä. Avoimia poliittisia kysymyksiä ovat myös ilmastonmuutoksen haittojen korvaaminen ja sopeutumisen kustannusten jakaminen. Kokous kestää kaksi viikkoa.