Muukalaisviha valtasi Sveitsin

Sveitsiläiset ovat kyllästyneitä ulkomaalaisiin. Alppimaassa äänestetään sunnuntaina jo toista kertaa tämän vuoden aikana maahanmuuttokiintiöistä. EU:n kansalaisillekin halutaan rajoitukset.

Ulkomaat
Sveitsi äänestys.
Peter Klauntzer / Yle

Liikaa ihmisiä, liikaa liikennettä, liikaa muukalaisia, liikaa rikollisuutta, liikaa saasteita, liian vähän asuntoja ja liian vähän aitoa sveitsiläisyyttä. Lähes täystyöllisyys ja korkeat palkatkin ovat pian vaarassa.

Maahanmuuton vastustajien lista on pitkä, ja ainakin osittain oikeutettu. Sveitsin väkiluku on kasvanut viimeisen 40 vuoden aikana kuudesta miljoonasta kahdeksaan. Joka neljäs asukas on maahanmuuttaja.

Se on paljon maassa, jonka asuinkelpoinen alue on noin Uudenmaan kokoinen. Suuremmat kaupungit kuten Zürich, Geneve ja Basel alkavat natista liitoksistaan. Mielenkiintoista kyllä, näiden kaupunkien asukkaat suhtautuvat mielipidemittausten mukaan suopeimmin maahanmuuttoa kohtaan.

Keski-Sveitsistä kajahtaa

Worbenin 2 000 ihmisen kylä uinuu syystalven usvassa. Lehmät ammuvat eikä ihmisiä juuri näy. On vaikea uskoa, että kyseessä on Sveitsin muukalaisvastaisin kunta.

Äänestystulos kertoo, millainen maahanmuutto-ilmapiiri Sveitsissä on.

Jari Luoto

Tällaisen tittelin Zürichin yliopiston poliittisen maantieteen tutkija Michael Hermann Worbenille viikko sitten antoi. Hermann kertoi samalla ääneen sen, mikä on ollut jo pitkään julkinen salaisuus: Keski-Sveitsissä pesii maahanmuuttopelko. Vaikkei siellä juuri edes asu maahanmuuttajia.

Worbenin kahvilassa, ainoassa ravintolassa ja kunnantalolla ei osata neuvoa, mistä voisi löytää haastateltavaksi maahanmuuttajan. Se kuitenkin tuodaan esille, ettei Hermannin tutkimus ole oikeassa. Worbenissa suhtaudutaan suopeasti maahanmuuttajiin. Kunhan heitä ei vain ole liikaa.

Siitä kuntalaiset halusivat varmistua viime helmikuussa, kun peräti 70 prosenttia äänesti maahanmuuttokiintiöiden puolesta.

– Maahanmuutto on ongelma. Sveitsi on niin pieni, ettei tänne yksinkertaisesti enää mahdu uusia ulkomaalaisia. Siksi tarvitaan kiintiöt, eläkkeellä oleva Toni sanoo ravintolassa.

Sveitsi
Jaakko Levola / Yle

Pitkän etsinnän jälkeen terveydenhuoltolaitteita valmistavasta tehtaasta löytyy serbialainen Muhammed, 57. Hän on asunut Sveitsissä yli 30 vuotta.

– Olen ollut täällä tyytyväinen ja saanut päivittäisen leipäni. Kyllähän jokaisessa maassa on hyviä ja huonoja ihmisiä, Muhammed sanoo sveitsiläisen kohteliaalla tyylillä.

Muhammed kuitenkin myöntää huomanneensa sen, minkä tutkijatkin. Ihmisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat kiristyneet.

– Muutos on alkanut viimeisen kymmenen vuoden aikana vahvojen kampanjoiden myötä. Uskon, että ihmiset ovat peloissaan.

– Ihmisille ei tarjota oikeaa tietoa maahanmuutosta, vain populistista propagandaa. Ei tänne rikollisia kaivata, vaan osaavaa työvoimaa, Muhammed murahtaa.

Hyytävä helmikuu

Suomen Sveitsin-suurlähettilään Jari Luodon mukaan Sveitsissä on jo pitkään käyty keskustelua maahanmuutosta. Nyt keskustelun sävy on vain muuttunut.

Ihmisille ei tarjota oikeaa tietoa maahanmuutosta, vain populistista propagandaa.

Muhammed

– Teema ei ole uusi, mutta asenteet ovat muuttuneet, Luoto sanoo.

Asennemuutos tuli viime helmikuussa esille tavalla, joka muistetaan Sveitsissä pitkään. Kansanäänestys massa-maahanmuuton rajoituksista piti olla vain muodollisuus. Kaikkien yllätykseksi äänestys meni läpi 0,6 prosentin erolla.

Äänestystuloksen takia Sveitsin hallitus on jo pian vuoden pähkäillyt, miten se voi toteuttaa kansan tahdon rikkomatta välejään EU:n kanssa. Sveitsi ei kuulu EU:hun, mutta maalla on lukuisia kahdenvälisiä sopimuksia, jotka mahdollistavat ihmisten ja hyödykkeiden liikkumisen. Niiden takia EU ei hyväksy, että Sveitsi asettaisi EU:n kansalaisille maahanmuuttokiintiöt. Vielä 2000-luvun alussa Sveitsissä oli tällaiset kiintiöt.

Nyt Sveitsin ideana on tehdä maakuntakohtaiset kiintiöt, jotka vaihtelisivat vuosittain arvioitavan maahanmuuttotarpeen mukaan. Myös naapurimaista joka päivä Sveitsiin töihin saapuville työntekijöille asetettaisiin kiintiöt.

Jos näin kävisi, EU on uhannut purkaa sopimuksensa Sveitsin kanssa. Tätä Sveitsi ei halua tärkeimmän kauppakumppaninsa tekevän. Laki kuitenkin velvoittaa, että hallituksen on toimeenpantava äänestys kahden seuraavan vuoden aikana.

Sveitsin on siis löydettävä jokin kompromissiratkaisu. Yhdeksi vaihtoehdoiksi on ehdotettu sitä, että yritykset joutuisivat maksamaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisesta.

Yrityselämä seuraa huolestuneena, miten vaikea tilanne ratkaistaan. Elinkeinoelämän mukaan Sveitsin talous on riippuvainen koulutetusta työvoimasta ja hyvistä EU-suhteista. Esimerkiksi Genevessä työskentelee miltei 100 000 ranskalaista, ja Saksasta saapuu päivittäin lähes 60 000 työntekijää Sveitsiin töihin. Lisäksi Sveitsi vie tavaroita Saksaan 15 miljardin euron edestä. Suomalaisiakin Sveitsissä asuu 7 000.

EU on jo nyt jäädyttänyt sveitsiläisten osallistumisen Erasmus Plus-ohjelmaan, Horizon 2020-tutkimusrahastoon sekä lopettanut keskustelut tärkeästä energiasopimuksesta.

Uusi maahanmuuttoäänestys

Sveitsi on niin pieni, ettei tänne yksinkertaisesti enää mahdu uusia ulkomaalaisia.

Toni

Tällä hetkellä Sveitsiin tulee joka vuosi 80 000 ihmistä enemmän kuin maasta muuttaa pois. Heistä suurin osa on koulutettuja eurooppalaisia, jotka OECD:n mukaan työllistyvät Sveitsissä yli 80 prosentin varmuudella. Siitä pitää huolen Sveitsin vain kolmen prosentin työttömyys.

EU:n ulkopuolisilla maahanmuuttajilla on kyllä jo nyt kiintiöt, ja EU-kansalaisetkin voivat olla maassa ilman lupaa vain kolme kuukautta. Sen jälkeen on haettava oleskelulupaa. Sveitsi ei siis ota nytkään avosylin ihmisiä maahansa, mutta maahanmuuttokiintiöt sotivat räikeästi EU:n periaatteita vastaan. Siksi Brysselin ja Bernin välit ovat pahasti tulehtuneet.

Tilannetta ei helpota se, että kun neuvottelut edellisestä äänestyksestä ovat käynnissä, valmistautuvat kansalaiset jo uuteen äänestykseen. Radikaali Ecopop-niminen maahanmuuttoäänestys pidetään sunnuntaina. Sen on laittanut aluille vihervasemmistolainen ryhmä, joka perustelee maahanmuuton kitkemistä ympäristöfilosofisilla perusteilla. Sveitsissä kansanäänestykseen riittää, jos aloitteelle saa kerättyä 100 000 ääntä.

Jos aloite menisi läpi, niin vuosittaisten maahanmuuttajien määrä saisi olla 0,2 prosenttia väkiluvusta. Tällöin ulkomaalaisia voisi tulla Sveitsiin vuosittain vain 16 000.

– Se olisi Sveitsille myrkkyä. Erityisesti pienille- ja keskisuurille yrityksille, jotka tarvitsevat työvoimaa, serbialainen Muhammed tietää.

Tuoreiden mielipidemittausten mukaan Ecopop saisi taakseen noin kolmasosan äänistä.

– Uskon, että järki voittaa. Siksi en ole huolissani Ecopopista. Äänestystulos kuitenkin kertoo, millainen maahanmuutto-ilmapiiri Sveitsissä on, Suomen Sveitsin-suurlähettiläs Jari Luoto sanoo.