Vintage-harrastus on lisännyt vanhojen rannekellojen myyntiä

Vielä kymmenen vuotta sitten menneiden vuosikymmenten rannekelloja ei ostettu juuri lainkaan. Nykyään 20–30-vuotiaista on tullut merkittävä kellojen ostajaryhmä. 

Kotimaa
Kaksi vanhaa rannekelloa
Yle / Antti Palomaa

Vanhojen vaatteiden ja esineiden keräilijöiden vintage-harrastus on lisännyt viime vuosisadalla valmistettujen rannekellojen myyntiä.

Tämä näkyy myös Suomen Antiikkikelloklubin keräilymessuilla Tampereella. Klubin puheenjohtaja Mika Väkeväinen kertoo, että vielä kymmenen vuotta sitten rannekelloja ei juurikaan ostettu. Nyt kiinnostus on kasvanut.

– Ehkä tämä vintage-harrastuksen lisääntyminen on syynä siihen, että nykyään 20–30-vuotiaat ovat aika merkittävä kellon hankkijaryhmä, Väkeväinen sanoo.

Hyväkuntoisen kellon saa muutamalla kympillä

Ennen suurin osa keräilijöistä keräsi taskukelloja, mutta nykyään niiden keräily on vähentynyt. Nuorta keräilijäkuntaa kiinnostavat erityisesti mekaaniset rannekellot.

– Onhan se ympäristöystävällinen valinta, jos vertaa elektronisiin kvartsikelloihin, joissa patteri sisältää esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa elohopeaa, Väkeväinen sanoo.

Väkeväinen arvioi, että rannekelloista hankituimpia ovat 50–60-luvun kellot. Niissä on myös aika paljon suhteellisen edullisia kelloja. Hyväkuntoisen rannekellon 60-luvulta voi saada muutamalla kympillä.

– Sellainen näyttää aikaa vielä monta kymmentä vuotta tästä eteenpäin, Väkeväinen sanoo.

Kellon hintaa pystyy harvoin päättelemään pelkästään ulkonäön perusteella. Kalliissa kelloissa on hienoja teknisiä ominaisuuksia, hyviä materiaaleja ja viimeisteltyä työnjälkeä.

– Tuollakin yhdessä pöydässä on teräskuorinen rannekello, jonka hintaa pyörii 2 000 euron tietämissä, Väkeväinen sanoo.

Asiantuntija arvioi tyyliä ja kellotekniikkaa

Väkeväinen omistaa messujen vanhimman kellon, huonoon kuntoon päässeen 1700-luvun puolivälin rokokoo-pöytäkellon.

Kelloasiantuntija tutkii vanhaa pöytäkelloa.
Kelloasiantuntija Veikko Ahoniemi arvioi 1700-luvun puolestavälistä olevan rokokoo-pöytäkellon alkuperää. Ilkka Alasen amerikkalainen kello odottaa arviointivuoroaan pöydällä.Yle / Antti Palomaa

– Tarkkaa vuosilukua ei pysty sanomaan, kun kelloissa ei ole vuosileimoja. Tässä kellossa on vielä se ongelma, että ei ole valmistajan signeerausta, sanoo yksi Suomen johtavista kelloasiantuntijoista Veikko Ahoniemi.

Kellon alkuperä täytyykin arvioida sen tyylin ja kellotekniikan perusteella.

– Nyt on päädytty siihen, että tämä on tukholmalaista koulukuntaa ehkä 1760-luvulta, Ahoniemi sanoo.

Väkeväiselle kello on tullut Ahvenanmaalta suvun perintönä.

Amerikan-kello löytyi vuosikymmenten jälkeen

Ilkka Alanen toi Ahoniemen arvioitavaksi näyttävän amerikkalaisen seinäkellon. Alanen on saanut kellon lapsuuden kesäpaikastaan Pohjanmaalta.

Ilkka Alanen
Ilkka Alanen toi arvioitavaksi lapsuuden kesäpaikastaan Pohjanmaalta peräisin olevan kellon.Yle / Antti Palomaa

– Tämä kello jäi minulle mieleen, koska siihen ei saanut koskea, Alanen kertoo.

Kymmeniä vuosia myöhemmin Alasta alkoi vaivata, mihin kello oli joutunut. Kellon omistajat olivat silloin jo kuolleet.

Selvisi, että kello oli mennyt epäkuntoon ja viety paikalliselle kellosepälle. Alanen löysi kellon kellosepän seinältä – edelleen epäkunnossa – ja sai sen mukaansa.

Tampereella hän vei sen kellosepälle, joka lupasi korjata kellon ajankulukseen. Parin vuoden päästä kelloseppä palautti kellon toimivana.

– Se on ollut meillä makuuhuoneen seinällä, mutta ei se ole ollut käynnissä, jotta se ei häiritsisi nukkumistamme, Alanen sanoo.