1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kaikkea aivotoimintaa ei voi mitata – "Osa ihmisyydestä tulee varmasti pysymään mysteerinä"

Aivojen toimintaa pystytään tutkimaan nykypäivänä entistä paremmin. Tutkija ei kuitenkaan usko, että ihmisen mieltä ja tunteita pystytään mittamaan koskaan täydellisesti. Osa ihmisyydestä tulee aina pysymään salaisuutena.

Kotimaan uutiset
Hanna Heikkinen
Miten kurkistaisi ihmisen pääkopan sisään ja näkisi mitä siellä tapahtuu? Aivokuvantaminen tarjoaa tähän työvälineen. Ihmisen tunteiden ja tietoisuuden mittaamisesta aivoja kuvaamalla kertoi Aamu-tv:ssä Aalto-yliopiston tutkija Hanna Heikkinen.

Tänä päivänä pystytään yhä paremmin mittaamaan ulkopuolelta aivojen aktiivisuutta reaaliajassa, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Hanna Heikkinen.

– Voimme kalloa avaamatta ja ihmistä vahingoittamatta mitata aivojen toimintaa, kun ihminen esimerkiksi tekee jotain tehtävää tai katsoo vaikka elokuvaa.

Mittaus tehdään sensoreilla tai magneettikuvantamislaitteella. Suomessa mittaamiseen on kehitetty uraauurtavaa teknologiaa, kertoo Heikkinen.

– Aivojen hermosolut juttelevat toisilleen pienillä sähköpulsseilla. Silloin kun tapahtuu voimakasta aktivoitumista, niin ne pienetkin sähköpulssit ovat niin vahvoja, että pään ulkopuolelta voi mitata sähkö- ja magneettikenttiä.

Emme pysty katsomaan toisen aivoihin ja sanomaan, että nyt tiedän miltä tuosta tuntuu. Kyllä me vielä joudumme juttelemaan.

Hanna Heikkinen

Nykypäivänä aivojen toimintaa voi seurata laaja-alaisesti. Täysin pään sisälle ja ihmisen mieleen ei ole kuitenkaan mahdollista päästä.

– Tietoisuutta ei varmaankaan tulla mittaamaan, ja joku osa ihmisyydestä tulee varmasti aina pysymään mysteerinä. Emme pysty katsomaan toisen aivoihin ja sanomaan, että nyt tiedän, miltä tuosta tuntuu. Kyllä me vielä joudumme juttelemaan, painottaa Heikkinen.

"Emme ole tekemässä ihmisten erottelukonetta"

Voiko aivoista sitten nähdä, onko ihminen esimerkiksi psykopaatti? Heikkisen mielestä ajatus toimii kiehtovana aiheena esimerkiksi tieteiselokuvalle. Tunteet ovat kuitenkin aivokuvissa hajautetusti edustettuna.

– Emme tiedä, mitä ne mekanismit siellä solu- ja hermoverkkotasolla ovat. Jokaisella ihmisellä on luonteenomainen sormenjälki tietylle tunteelle, joita voi oppia erottelemaan.

Aivoista pystytään siis esimerkiksi mittamaan, onko ihminen vihainen tai surullinen. Siitä ei voi Heikkisen mukaan kuitenkaan vielä päätellä ihmisen käyttäytymistä.

– Emme voi sanoa, että mikä on normaalia. Eihän se, että on esimerkiksi vihainen tarkoita sitä, että menee mukiloimaan jonkun. Ihmisellä on kuitenkin tietoisuus siitä, mitä niillä tunteillaan tekee. Emme ole tekemässä ihmisten erottelukonetta.

Lue seuraavaksi