Näkökulma: Moldovan kivikkoinen tie kohti EU:ta

Jäätynyt konflikti estää Moldovan EU-haaveet, kirjoittaa Yle Uutisten ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.

Ulkomaat
Yle Uutisten ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.
Yle Uutisten ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.Derrick Frilund / Yle

Viime keväänä kävin Moldovassa ja Transnistriassa ja näin, miten pieni maa yrittää pyristellä irti Venäjän vaikutusvallasta. Helppoa se ei ole, etenkin kun oman maan alueella on Transnistria-niminen Venäjän kontrolloima alue.

Ukrainan ja Moldovan tilanteita on syystäkin usein verrattu toisiinsa. Venäjän ja EU:n välinen taistelu vaikutusvallasta käy kiivana molemmissa maissa.

Kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš viime syksynä päätti olla allekirjoittamatta EU-vapaakauppasopimusta, alkoivat mielenosoitukset Maidanilla. Loppu on historiaa.

Moldova sen sijaan pääministeri Iurie Leancăn johdolla allekirjoitti samaisen EU-vapaakauppasopimuksen Venäjän vastustuksesta huolimatta. Euroopan köyhimpiin maihin kuuluva Moldova on saanut maksaa siitä kovan hinnan.

Moldovassa matkatessa ymmärtää, että kyseessä on todellinen viinimaa. Viini on paitsi osa kulttuuria, myös tärkein tulonlähde, etenkin vienti Venäjälle. Siksi Moldovan viinit olivat ensimmäisiä tuotteita, joita Venäjä määräsi tuontikieltoon hygieniasyihin vedoten, kun Moldovan ambitiot EU-vapaakauppasopimukseen liittyen konkretisoituivat.

Eteläisessä Moldovassa sijaitsevassa Gagausian autonomisessa maakunnassa järjestettiin sen sijaan samoihin aikoihin kansanäänestys liittymisestä Venäjän johtamaan Euraasian talousliittoon. Ketään ei yllättänyt, että Gagausia sai luvan jatkaa viinin ja maataloustuotteiden vientiä Venäjälle. Niissä Kreml ei havainnut laatuongelmia.

Gagausia onkin esimerkki siitä, miten Venäjä pyrkii luomaan eripuraa Moldovan sisällä. Kun kävin haastattelemassa alueen kuvernööriä, jouduin kiiruhtamaan pois, koska Venäjän Moldovan-suurlähettiläs oli tulossa vierailulle maakuntaan.

Moskova on myös uhannut kaasutoimitusten rajoittamisella. Syyskuussa maassa vieraillut Venäjän varapääministeri Dmitri Rogozin varoitti moldovalaisia sanomalla, että ”kaasu on tärkeää näin talven tullessa. Toivon, että te ette palele”.

Moldovassa pelätään myös, että sadattuhannet Venäjällä olevat siirtotyöläiset voivat joutua byrokraattisiin ongelmiin, jos tilanne kärjistyy.

EU on lähinnä yrittänyt käyttää porkkanaa kepin sijaan. Keväällä moldovalaiset saivat ennätystahtia viisumivapauden. Tosin he saavat tehdä vain turistimatkoja EU-alueelle, mikä on utopiaa suurelle osalle köyhän maan kansalaisista.

Vaikka Moldova onnistuisi luomaan vahvan EU-myönteisen hallituksen, on sillä yksi massiivinen este matkalla kohti EU-jäsenyyttä. Transnistria, maakaistale Moldovan ja Ukrainan rajalla, joka on käytännössä täysin Venäjän kontrolloima. Sellainen alue tuskin voi olla osa EU:ta.

Kun itse kävin Transnistriassa, näin venäläiset ”rauhanturvaajat”, jotka ovat olleet siellä 1990-luvun alusta, jolloin alue irrottautui sisällissodassa Moldovasta. Venäläisjoukot estävät tehokkaasti Moldovan puuttumisen alueen asioihin.

Itse asiassa Transnistria on suurempi turvallisuusuhka Moldovalle kuin päinvastoin. Transnistriassa on kerta kaikkiaan paljon enemmän sotakalustoa kuin Moldovassa. Myös ihmisoikeustilanne on masentava rosvovaltioksikin kutsutussa Transnistriassa.

Vahvasti Venäjä-mielinen Sosialisti-puolue on nousemassa suurimmaksi parlamenttivaaleissa. Tapasin puolueen puheenjohtajan Igor Dodonin, jonka tiedetään olevan hyvissä väleissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Igor Dodon sanoi, että hänellä on yksi suuri vaalilupaus. Hän aikoo tehdä kaikkensa Moldovan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen purkamiseksi. Sen jälkeen hän aikoo viedä Moldovan Venäjän johtamaan Euroaasian talousliittoon.

Moldovassa on ollut viisi viime vuotta EU-myönteinen hallitus, vaikkakin heikko sellainen. Nyt edessä ovat vaikeat hallitusneuvottelut, joiden päässä häämöttää uusi EU-myönteinen hallitus. Sen matka kohti EU-integraatiota tulee kuintekin olemaan äärimmäisen kivikkoinen.