1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kunnat tarvitsevat some-esikuvia ja käyttöoppaita

Yhä useampi kunta ohjeistaa työntekijöitään sosiaalisen median käytössä. Kolme vuotta sitten valtaosalla kunnista ei ollut minkäänlaista some-ohjetta. Ohjeita tehdään, koska esimerkiksi Facebookin, Twitterin ja Instagramin merkitys kuntaviestinnässä kasvaa.

Turun kaupunki jakaa Instagramissa mm. kuvia kaupungin tapahtumista ja nähtävyyksistä. Esimerkiksi joulukuusen pystytys ja luistinradan avaus kerrottiin kaupunkilaisille myös somessa. Kuva: Esa Töykkälä / Yle

Yhä useampi kunta ohjeistaa työntekijöitään sosiaalisen median käytössä. Kuntaliiton kyselyn mukaan kirjallisen ohjeen antaneita kuntia on vielä alle sata, mutta määrä kasvaa kohisten. Vuonna 2011 kirjallisen some-ohjeen ilmoitti antaneensa vain 14 kuntaa. Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikön Tony Hagerlundin mukaan some-ohjeita tehdään vauhdilla, koska somen käyttö kunnissa yleistyy.

Kunnissa ei enää puhuta siitä, toimitaanko Facebookissa, vaan miten siellä toimitaan.

Tony Hagerlund, Kuntaliitto

– Kasvu on ollut sellaista kymmenen prosenttiyksikön vuosivauhtia. Lienee syytä olettaa, että kasvu jatkuu, koska somen käyttö arkipäiväistyy. Kunnissa ei enää puhuta siitä, toimitaanko sosiaalisessa mediassa, vaan miten siellä toimitaan, kertoo Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund.

Etenkin suurilla kaupungeilla some-ohjeistus on jo lähes poikkeuksetta. Moni pienikin kunta on jo tehnyt työntekijöilleen ja luottamushenkilöilleen some-ohjeen.

– Meillä ei ollut mitään yksittäistä syytä, miksi teimme ohjeen, mutta henkilöstöhallinnossa koettiin, että sellainen on hyvä olla. Some on niin iso osa ihmisten viestintää, Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kertoo.

Rajat ja esikuvat opettavat somen käyttöä

Kunnat pyrkivät ohjeillaan sekä rohkaisemaan somen käyttöön että hillitsemään sitä. Esimerkiksi Lahti ja Turku kannustavat ottamaan somen haltuun.

Vaikka somen käyttöön kannustetaan, suurin osa kunnista lähestyy somea pääasiassa rajoitusten kautta. Useissa ohjeissa

Tietyt asiat on hyvä sanoa ääneen, kuten esimerkiksi se, että ei julkaista mitään salassapidettävää.

Tony Hagerlund, Kuntaliitto

rajoitetaan esimerkiksi Facebookin ja Twitterin käyttöä tai sitä, mitä kanavissa julkaistaan.

– Sosiaalinen media on vielä uusi asia. Siksi annetaan ohjeita myös siitä, milloin ja kuka saa käyttää vaikka Facebookia työajalla. Tietyt asiat on hyvä sanoa ääneen, kuten esimerkiksi se, ettei julkaista mitään salassapidettävää.

Someron ohje on selkeälinjainen.

– Ohje ei ole kovin kummoinen. Siinä muistutetaan, että kaupungin nimissä ei saa esittää omia mielipiteitä, vaan pelkkiä faktoja. Silloin, kun sivustoa ylläpidetään, niin sitä pitää päivittää aktiivisesti, kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kertoo.

Tony Hagerlundin mielestä someen tarvitaan lisää positiivisia kuntaviestijöitä raivaamaan tietä muille. Esimerkiksi hän nostaa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pekka Saurin, jolla on Twitterissä yli 21 000 seuraajaa.

– Pekka Sauri on hyvä esimerkki siitä, että kaupungin korkea virkamieskin voi ottaa näkyvästi kantaa sosiaalisessa mediassa. Saurin liikennetiedotteet ovat Twitterissä erittäin suosittuja.

Sokeri vetää somessa

Kunnalle ei riitä, että omat julkaisut ovat järjestyksessä. Hagerlundin mukaan jokaisen julkaisun kohdalla pitää myös miettiä, mitä ihmiset siihen vastaavat. Virallisista, negatiivisista tai muuten vaikeista asioista ei kannata aloittaa keskustelua.

Kunta ei voi kertoa Facebookissa, että hakemuksesi on vastaanotettu.

Tony Hagerlund, Kuntaliitto

– Toimeentulosta voisi saada ihan kivoja kysymys-vastauspalstoja, mutta pitää varoa, etteivät ihmiset kerro omia tietojaan väärässä tilanteessa. Joku voi tulla kommentoimaan, että minulla on enää 200 euroa tilillä tai paljastaa jotain muuta henkilökohtaista, koska ei ymmärrä, että viesti tulee omalla nimellä ja naamalla. Kunta ei voi kertoa Facebookissa, että hakemuksesi on vastaanotettu, koska yksilön asioita ei voi kommentoida.

Mitä kunta sitten uskaltaa julkaista somessa? Hagerlundin mukaan ainakin tapahtumauutisointi, kirjastojen, teattereiden ja nuorisotoimen kuulumiset sekä kuvat sopivat hyvin sosiaaliseen mediaan. Niistä on myös helppo aloittaa.

– Kunnilla on ihan hirveästi tietoa, joka on sidottu tiettyyn paikkaan. Pystytään esimerkiksi nimeämään kaikkien puistojen kaikki puut. Tällaiset paikalliset asiat kiinnostavat ihmisiä.

Instagramista kuntien uusi lemmikki?

Kunnat julkaisevat eniten Facebookissa, mutta Twitter yleistyy vauhdilla. Myös Instagram kiinnostaa kuntia. Virallisiksi tiedotuskanaviksi niitä ei kuitenkaan lasketa.

Kunnat menevät niihin välineisiin, joissa on ihmisiä. Ihmiset eivät tule sinne, missä kunnat ovat.

Tony Hagerlund, Kuntaliitto

– Luulen, että Instagramilla ei ole vielä merkittävää roolia. Se on Suomessa vielä henkilökohtainen media. Ruotsissa kunnat käyttävät jo Instagramia etenkin matkailussa.

Hagerlundin mukaan Facebook on suosittu, koska sen avulla on mahdollista tavoittaa suurimmat massat. Sen avulla viestiminen on ehtinyt jo tulla tutuksi.

– Homma toimii niin, että kunnat menevät niihin välineisiin, joissa on ihmisiä. Ihmiset eivät tule sinne, missä kunnat ovat.

Valtaosa kunnista ei kuitenkaan ole järjestänyt työntekijöilleen minkäänlaista koulutusta sosiaalisen median käytössä. Tämän vuoden alussa niin ilmoitti tehneensä alle 30 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kunnista.