"Osa koululakkautuksista rikkoo perustuslakia" – virkamies arvostelee koulujen lopetusintoa

Perustuslain takaama yhdenvertaisuus kärsii, kun kouluverkkoa karsitaan. Tätä mieltä on sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Viimeisten 20 vuoden aikana kolmasosa Suomen peruskouluista on lakkautettu.

Kotimaa
Lapset pitelevät mielenosoituskylttiä
Juha Korhonen / Yle

Sivistystoimen ylitarkastajan Kari Lehtolan mukaan lapsen oikeuksia ja etua ei koulujen lakkautuspäätöksissä huomioida lain vaatimalla tavalla.

Lapsiin liittyvien päätösten yhteydessä tulisi aina arvioida päätöksen vaikutus lasten hyvinvointiin.

– Hyvinvointiin liitttyviä lapsivaikutusarvioita ei ole kouluverkkopäätöksentekoon liittyen tehty missään kunnassa, Itä-Suomen aluehallintovirastossa (AVI) työskentelevä Lehtola sanoo.

Osa lakkautuspäätöksistä on Lehtolan mukaan jopa perustuslain vastaisia.

– On vastoin perustuslain henkeä lakkauttaa elinkelpoinen koulu, jos lakkauttaminen selkeästi heikentää lasten yhdenvertaista asemaa ja elinolosuhteita.

Lasten hyvinvointia ei oteta huomioon

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Juha Karvonen on Lehtolan kanssa eri mieltä.

Karvosen mielestä perustuslain yhdenvertaisuusperiaate ei vaarannu, vaikka lähikoulu lakkautettaisiinkin.

Meillä ei ole minkäänlaista seurantatietoa lakkautusten vaikutuksista

Kari Lehtola

– Kaikilla ei voi olla yhtä pitkä koulumatka. Kunnat ovat maantieteelliseltä rakenteeltaan ja asukastiheydeltään hyvin erilaisia, ja kouluverkko rakentuu sen pohjalle.

Karvosen mukaan koulun sulkeminen voi rikkoa perusopetuslakia, jos matka uuteen kouluun venyy liian pitkäksi.

Perusopetuslaki määrää, ettei alle 13-vuotiaan päivittäinen koulumatka saa kestää enempää kuin 2,5 tuntia. 13-vuotiaalla koulumatkan enimmäiskestoksi on määritelty 3 tuntia.

Lehtosen mukaan maksimiaikarajoista on tullut arkipäivää. Lain määräys mahdollisimman lyhyestä ja turvallisesta koulumatkasta on sivuutettu.

– Minun mielestäni on perustuslain vastaista, jos 15 minuutin mittainen koulumatka muuttuu 2,5 tunniksi, eikä muutoksen vaikutusta lapsen hyvinvointiin arvioida millään lailla.

Kuntaliiton Karvonen ei tunne yhtään tapausta, jossa koulun lakkauttamisesta olisi valitettu sillä perusteella, että se olisi perustuslain vastaista.

Suuri osa lapsista asuu lähellä koulua

AVIn Lehtolan mukaan Suomen kouluverkkosuunnittelu on tuuliajolla.

– Meillä ei ole minkäänlaista seurantatietoa lakkautusten vaikutuksista.

Suomessa oli noin 4 500 peruskoulua 20 vuotta sitten. Nyt niitä on jäljellä noin 2 700.

Lehtola toivoisi, että valtio ottaisi vahvan roolin kouluverkon rakentamisessa. Maahan on syntynyt "koulutuksellisia tyhjiöitä", koska yksittäiset kunnat ovat kukin vastuussa omista kouluistaan.

– Kovassa talouspuristuksessa tehdään lyhytkantaisia säästöpäätöksiä. Enemmistöpäätöksenteossa joudutaan helposti luopumaan keskustaajaman ulkopuolella ja maaseutualueilla sijaitsevista kouluista.

Yksittäiset kunnat eivät Lehtolan mukaan pysty rakentamaan elinvoimaista ja maanlaajuisesti kattavaa kouluverkkoa. Se onnistuu vain, jos valtio ja kunnat tekevät yhteistyötä, valtion vahvassa ohjauksessa.

Karvonen muistuttaa, että lakkautuksista huolimatta suuri osa lapsista asuu alle viiden kilometrin päässä lähimmästä koulusta.

Aluehallintovirastot arvioivat vuosittain, kuinka kaukana suomalaiset asuvat kouluistaan. Arvioiden mukaan koulujen saavutettavuus on edelleen hyvä.