1. yle.fi
  2. Uutiset

Neuvostoajan oppikirjoissa talvisota oli vain rajakahakka

Neuvostoaikaisissa oppikirjoissa talvisotaa ei aluksi edes mainittu ja vielä 80-luvulla se kuitattiin rajakahakkana. Oppimateriaali päivitettiin vasta Neuvostoliiton romahdettua.

Ylen aamu
Sari Halavaara ja Juha-Pekka Lehtonen
Suomi ja Venäjä taistelivat talvisodassa 75 vuotta sitten. Mitä sodasta opetetaan nykyään koululaisille Venäjällä ja eroaako se suomalaisesta opetuksesta? Keskustelussa mukana historianopettajat Sari Halavaara ja Juha-Pekka Lehtonen sekä valtiotieteiden tohtori Kari Kaunismaa.

Neuvostoaikana itänaapurin oppikirjoissa ei talvisotaa pahemmin mainittu, kertoo valtiotieteiden tohtori Kari Kaunismaa.

– Neuvostoaikana talvisotaa ei käsitelty oikeastaan lainkaan. Vasta 80-luvulla otettiin esille, että jokin rajakahakka käytiin Suomen luoteisrintamalla vuosina 1939–1940. Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 tulivat tapahtumat kerrottua ihan oikeassa valossa esille.

Kaunismaa on tutkinut väitöskirjassaan itänaapurin oppikirjoja, joista vanhin on vuodelta 1948 ja uusin vuodelta 2008.

– Selkein kirja, jonka olen lukenut, on lukio- ja korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu Anatoli Tarasin Neuvosto-suomalainen sota, jossa hyökkääjä, eli Neuvostoliitto ja muutkin sotatapahtumat kerrotaan hyvin selkeästi, niin kuin mekin olemme ne ymmärtäneet, kertoo Kaunismaa.

Tarasin kirja on julkaistu vuonna 1999.

"Tässä puhutaan hyvin erilaisesta opetustraditiosta"

Historian lehtorit Sari Halavaara ja Pekka Lehtonen ovat yhdessä kirjoittaneet yläkoululaisille tarkoitetun historiankirjan Kaleidoskooppi. Talvisotaa käsitellään kahdeksasluokkalaisille tarkoitetussa teoksessa kaikilta kanteilta.

– Pienen ihmisen tarina on keskiössä, eli ei pelkästään niitä sotatapahtumia ja sotilaan tarina, vaan kerrotaan myös siviilien näkökulma, kertoo Halavaara.

Halavaaran mielestä on positiivista, että suurvalta Venäjän oppikirjoissa käsitellään talvisotaa.

– Mutta kyllä meidän opetuksessamme talvisota on hyvin tärkeässä osassa, eikä pelkästään pieni rajakahakka.

Lehtonen vertailee suomalaista ja venäläistä opetuskulttuuria. Suomessa oppikirjan sisällön esittämisestä päättää viime kädessä opettaja.

– Puhutaan hyvin erilaisesta opetustraditiosta. Suomessa on ollut voimassa viimeiset 25 vuotta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen iso opetussuunnitelmauudistus, joka ei ole niin tarkkaan napitettu. Opettajille jää autonomiaa siihen, miten asioita esittää, kertoo Lehtonen.

Talvisodan alkamisesta tuli sunnuntaina kuluneeksi 75 vuotta.

Lue seuraavaksi