Kirkosta pääsee helposti eroon, liittyminen on hankalampaa

Sukupuolineutraali avioliittolaki on kirvoittanut viime päivinä ennätysmäärän ihmisiä eroamaan kirkosta. Kirkossa ihmetellään, miksi kirkosta on tullut syntipukki ja kärsijä mihin tahansa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirkkoherran mielestä keskustelu ja toisenlaisten näkemysten ymmärtäminen on kadonnut.

Kotimaa
Seinäjoen kirkkoherra Jukka Salo
Seinäjoen kirkkoherra Jukka Salo Yle Pohjanmaan studiovieraana. Elina Niemistö / Yle

Seinäjoen kirkkoherra Jukka Salo kertoo, että valtakunnalliset keskustelut tuntuvat myös paikallisesti. Kirkosta eroaminen on kiihtynyt myös Etelä-Pohjanmaalla viime päivinä. Koko maassa luku on huima: viikonlopun aikana kirkosta erosi yli 13 000 suomalaista. Pääsyynä pidetään arkkipiispa Kari Mäkisen myönteistä kantaa sukupuolineutraaliin avioliittolakiin.

Kirkkoherra Jukka Salon mielestä kirkkoon kuuluvat erilaiset mielipiteet.

– Ei tämä kirkko ole sellainen, joka sanelee, miten pitää ajatella. Kirkko rakentuu ihmisistä. Kun on paljon ihmisiä yhteisössä, on paljon erilaisia ajatuksia, sanoo Salo.

Kirkon sisällä saa siis olla monimuotoista ajattelua. Salo harmittelee sitä, että yhteiskunnasta on kadonnut keskustelukulttuuri. Toisenlaisia mielipiteitä ei haluta edes huomioida tai kuunnella.

– Kyse on siitä, pystytäänkö olemaan keskusteluyhteydessä, kunnioittamaan toisen mielipiteitä ja ajatuksia, painottaa Salo.

Kirkkoon myös liitytään

Kirkosta eroamiset uutisoidaan isoin otsikoin, mutta kyllä kirkkoon myös liitytään takaisin. Salo kertoo, että tänä vuonna Seinäjoella on liitytty kirkkoon enemmän kuin aiempina vuosina. Lukuunottamatta viime viikonloppua.

Syitä liittymiseen on monenlaisia.

– On joskus erottu kirkosta ja sitten tullaan toisiin ajatuksiin. Todetaan esimerkiksi kirkon työ arvokkaaksi ja halutaan olla mukana, halutaan mennä naimisiin kirkossa tai liitytään rippikoulun takia, listaa Salo.

Kirkkoon liittyminen on hieman monimutkaisempaa kuin eroaminen. Liittymishakemuksen voi tehdä myös verkossa. Käsittely kuitenkin kestää jonkin aikaa, sillä se käsitellään myös maistraatissa.

– Kirkkoherra vahvistaa liittymisen ja siitä tulee tieto kotiin, kertoo Salo.

Eri asia on kuitenkin vielä se, onko jäseneksi haluava konfirmoitu ja kastettu. Vuosittain esimerkiksi Seinäjoella on henkilöitä, jotka käyvät rippikoulun aikuisiällä esimerkiksi siitä syystä, että on pyydetty kummiksi.

Vaikuttaminen onnistuu osallistumalla

Kirkkoherra Jukka Salo on luonnollisesti harmissaan kirkon jäsenten joukkopaosta. Etenkin kun pois lähtevät vuoroin konservatiivista ja vuoroin liberaalimpaa ajattelua korostavat.

– Kirkosta erotaan, kun ei valtiosta tai kunnastakaan voi erota, ajattelee Salo.

– Seurauksia ajatellaan harvoin. Esimerkiksi sitä, että samalla eroaa lähiseurakunnasta ja yhteisöstä, pahoittelee Jukka Salo.

Kirkosta eroaminen on kannanotto, jolla moni uskoo vaikuttavansa. Jukka Salo kuitenkin väittää, että vaikuttaminen onnistuu parhaiten sisältäpäin. Pikemminkin suomalaisten kannattaisi aktivoitua äänestämään seurakuntavaaleissa ja osallistua kirkon toimintaan.

– Kaikessa vaikuttaminen tehdään siinä yhteisössä, olemalla mukana toiminnassa, ja äänestämällä vaikutetaan myös ylempiin päättäviin elimiin, muistuttaa Salo.