Venäjän tilanne jarruttaa monin tavoin Vantaan yrityselämää

Vantaalla on maan suurin lentokenttä, junarata Allegro-yhteyksineen, nopea pääsy keskeisille moottoriteille sekä valtava keskittymä logistiikkaa ja vähittäiskauppaa. Ukrainan kriisi ja EU:n ja Venäjän pakotepolitiikka heijastuvat monin tavoin Vantaan elinkeinoelämään.

Vantaa
Helsinki-Vantaan lentokentän keskeinen sijainti tekee Vantaasta merkittävän tuonti- ja vientiportin koko maahan.
Helsinki-Vantaan lentokentän keskeinen sijainti tekee Vantaasta merkittävän tuonti- ja vientiportin koko maahan.Jyrki Lyytikkä / Yle

Vantaan elinkeinojohtaja Jose Valanta sanoo, että Venäjän tilanteen vaikutukset Vantaan elinkeinoelämään ovat samankaltaisia kuin yleisemmin koko maassa.

– On selvää, että näin suuren kauppapartnerin ongelmat eivät voi olla heijastumatta meille. Venäläisten yöpymiset ovat suuri virta ja tulolähde ennen kaikkea majoitus- ja ravintolasektorillemme ja samoin vähittäiskaupalle.

– Venäläisten yöpymiset ovat vähentyneet lähes 20 prosenttia vuoden takaisesta ja totta kai se näkyy, vaikka lasku on meillä ollut vähän vähäisempää kuin muualla.

Monilla on tuoreessa muistissa myös Venäjän maataloustuotteiden tuontikiellosta kärsinyt Valio, jolla on mittava juustoihin keskittyvä tehdas Vaaralassa.

Logistinen solmukohta

Valannan mukaan Vantaalla toimii laskentatavasta riippuen 8 500–10 000 yritystä, ja niistä 1 500–1 600 harjoittaa vienti- tai tuontitoimintaa. Lentokenttä-, moottoritie- ja junayhteydet tekevät Vantaasta logistisen solmukohdan niin vientiä kuin tuontia ajatellen.

– Jossain vaiheessa tavarat yleensä tulevat tänne tai lähtevät täältä Vantaan kautta. Siinä mielessä suomalaisen tukku- ja vähittäiskaupan iso keskittymä Vantaa on saanut maistaa tästä taantumasta osansa.

Valanta kuitenkin muistuttaa, että Venäjä on Suomelle vasta kolmanneksi tärkein kauppakumppani Ruotsin ja Saksan jälkeen.

– Eli täysin riippuvaisia yhdestä maasta ei olla, mutta vakavien aiheiden äärellä tässä ollaan.

Valannan mukaan Vantaan kaupunki tukee vienti- ja tuontivaikeuksista kärsiviä yrityksiä tarjoamalla mahdollisuuksia harjoittaa yritystoimintaa, kilpailukykyisiä toimitiloja ja kasvumahdollisuuksia. Tukea osoitetaan myös kaavoituksen ja infrastruktuurin kehittämisen keinoin.

– Totta kai kannamme kaupungin päässä huolta siitä, miten elinkeinoelämä jaksaa. Harva suomalainen kaupunki on panostanut tulevaisuuden elinvoimaan niin paljon kuin Vantaa.

Vaasan verran väkeä pendelöi Vantaalle

Työpaikkojen määrä on Vantaalla koko tämän vuosituhannen ollut suurempi kuin kaupungin asukasluku, ja työpaikkojen määrä on kasvanut kovaa vauhtia.
Valannan mukaan kehitys on jatkunut tänäkin vuonna samansuuntaisena, mutta hieman aiempaa hitaampana.

– Työpaikkaomavaraisuus on tällä hetkellä 105 prosenttia, ja Vantaalla käydään päivittäin töissä noin Vaasan asukasluvun verran: 61 000 ihmistä pendelöi päivittäin käydäkseen töissä Vantaalla.

– Alueista erityisesti kasvaa Aviapolis, joka on Helsingin kantakaupungin jälkeen Suomen toiseksi suurin työpaikkakeskittymä. Se näyttää edelleen vaikeista ajoista huolimatta olevan myönteisellä uralla. Kehäradan valmistuminen ensi heinäkuussa vain vahvistaa alueen dynamiikkaa.