Kirkas sää ja kuiva tie ovat vaarallinen yhdistelmä suojatiellä – asiantuntija kertoo, miksi

Suojatieonnettomuudet sattuvat useammin hyvällä kelillä kuin liukkaalla ja sateella. Liikenneturvan toimitusjohtajan mielestä tilasto selittyy sillä, että autoilijat ajavat hyvällä kelillä huolimattomasti.

liikenne
Mies ylittämässä katua.
Toni Pitkänen / Yle

Suojateillä sattuu vuosittain edelleen runsaasti liikenneonnettomuuksia. Poliisin tilastojen mukaan tänä vuonna tammi–lokakuun välisenä aikana suojatiellä on tapahtunut vajaat 250 onnettomuutta, joista 160 on johtanut henkilövahinkoihin. Kuusi ihmistä on kuollut.

Suojatieonnettomuudet tapahtuvat pääasiassa iltapäiväruuhkan aikaan arkipäivisin. Kaikkein eniten onnettomuuksia tapahtuu hyvissä ajo-olosuhteissa.

Tänä vuonna kuivalla tiellä on sattunut lähes 200 onnettomuutta, kun esimerkiksi sohjoisessa kelissä onnettomuuksia on sattunut vain yksi. Saman tilaston perusteella kirkkaalla tai pilvipoutaisella tapahtuu lähes 30 jalankulkijaonnettomuutta yhtä räntä- tai lumisateessa sattunutta kohden. Luvuissa ovat mukana suojateiden lisäksi muualla sattuneet jalankulkijaonnettomuudet.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen näkee asialle selvän syyn. Kun sää on hyvä, ei ajamiseen kiinnitetä niin paljon huomiota.

– Tilannenopeus ei ole kohdallaan ja huomio on voinut keskittyä muuhun. Paljon on myös sellaisia tapauksia, joissa yksi auto on pysähtynyt suojatien eteen, mutta toinen posottaakin läpi. Siinä on kuolemanvaara, ja autoilijat tekevät sitä jatkuvasti.

Suojatiellä kuolee eniten yli 65-vuotiaita

Liikenneturvan kesällä tekemän kyselytutkimuksen mukaan moni autoilija kokee suojatietilanteiden tulevan eteen yllättäen. Viidennes kyselyyn vastanneista autoilijoista sanoi, että on joutunut jarruttamaan nopeasti, ettei ajaisi suojatielle tulevan jalankulkijan päälle. Yli 60 prosenttia koki, että jalankulkijat tulevat suojatielle varoittamatta.

– Tietenkään ei voida yleensä tietää mitä onnettomuuksien taustalla on ollut, mutta usein onnettomuudet ovat enemmän autoilijoiden kuin jalankulkijoiden syytä. Suojatiet ovat edelleen merkittävä ongelma jalankulkijoille, vaikka tilanne on parantunut jatkuvasti, Tarvainen sanoo.

Paljon on sellaisia tapauksia, joissa yksi auto on pysähtynyt suojatien eteen, mutta toinen posottaakin läpi.

Anna-Liisa Tarvainen

Vaikka suurin osa suojatieonnettomuuksista tilastojen mukaan sattuu päivänvalossa, vakavammat, kuolemaan johtaneet onnettomuudet tapahtuvat yleensä pimeänä vuodenaikana, loka–tammikuun välillä. Viime vuonna suojatiellä kuoli 12 henkilöä, vuonna 2011 peräti 18. Kolme neljästä suojatiellä kuolleista on yli 65-vuotiaita.

– Jalankulkijoiden joukossa on paljon heikompia ihmisiä, esimerkiksi hitaasti tai apuvälineillä liikkuvia vanhuksia sekä lapsia. Täytyy muistaa, että vaikka liikenneturvallisuudesta puhutaan paljon, liikenteeseen tulee koko ajan uusia ihmisiä. Uusia ekaluokkalaisia ja uusia mopoilijoita tai autoilijoita, joilla ei ole vielä paljon kokemusta liikenteestä.

Suojatiellä loukkaantuneista iso osa on yli 65-vuotiaita, mutta myös nuoria, 15–24-vuotiaita jalankulkijoita. Suojatieonnettomuuksia sattuu merkittävästi eniten Helsingissä, sen jälkeen Turussa ja Tampereella. Kuopio on kymmeneksi vaarallisin kaupunki suojatietä ylittävälle koko Suomessa.

Tienkorotukset ja liikenneympyrät lisäisivät turvallisuutta

Liikenneturva kampanjoi turvallisemman suojatieliikenteen puolesta jatkuvasti. Onnettomuuksien määrät ovat laskussa, mutta vielä on paljon tehtävää. Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen sanoo, että esimerkiksi suojateiden vähentäminen ei ole ratkaisu, mutta rakennepuoleen olisi tehtävä muutoksia. Esimerkiksi kavennuksia, teiden korotuksia ja liikenneympyröitä tarvittaisiin enemmän erityisesti haja-asutusalueille.

Liikenteeseen tulee koko ajan uusia ihmisiä. Uusia ekaluokkalaisia ja uusia mopoilijoita tai autoilijoita.

Anna-Liisa Tarvainen

– Vielä on paljon paikkoja, joissa on pitkä suora tie ja ajonopeudet kasvavat liian suureksi. Keskusta-alueilla nopeusrajoituksia on kyllä saatu laskettua ja ihmiset tuntuvat jo hyväksyvän, että on alhaisempiakin nopeusrajoituksia. Monissa kaupungeissa on lisätty myös esimerkiksi kävelykatuja, mikä on hyvä asia.

Ruotsissa kokeiltiin 2000-luvun alussa useiden suojateiden poistamista, jotta suojateillä tapahtuneet onnettomuudet saataisiin vähenemään. Tutkimustulosten mukaan suojateiden poisto ei kuitenkaan ole tuonut haluttua tulosta. Suomessa vastaavaa ei ole suunniteltu.

– Ei siitä apua olisi, mutta toki meilläkin on suojateitä, jotka ovat melko turhia. Osa suojateistä on esimerkiksi sellaisissa paikoissa, että vähän matkan päässä on liikennevalot, joten suojatie voitaisiin poistaa. Kuntien tehtävä on päättää suojateiden tarpeellisuudesta, Anna-Liisa Tarvainen sanoo.