Suomen suosituinta opusta selataan vuosittain 25 miljoonaa kertaa

Perinteisen, painetun puhelinluettelon sisältö on nykyään tiivistetty nettiin, esimerkiksi älypuhelinsovellukseen. Silti puhelinnumeroita etsitään edelleen aakkostetusta, ohutsivuisesta kirjasta.

Kuva: Miia Roivainen / Yle

Paksut, ohuista sivuista koostuvat puhelinluettelot ovat siirtyneet vahvasti internettiin.  Suomen Numerokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) myyntijohtaja Jan-Peter Malkki pitääkin alueellista e-puhelinluetteloa pienenä paikallismediana.

– Uskon, että paperisiakin luetteloita vielä kysytään, niille on oma käyttäjäkuntansa, Malkki sanoo.

Samaa mieltä ollaan ainoan valtakunnallisen puhelinluettelon tuottajayrityksessä, jossa luetteloita painetaan vuodessa reilu 2 miljoonaa.

– Kysyntää on, monesti tulee kyselyitäkin, että milloin se uusi luettelo tulee, ja mistä sen voi noutaa. Tietty ryhmä käyttää paperista luetteloa. On se edelleenkin varsin nopea tapa löytää numero, siis jos luettelo on siinä lähellä ja osaa aakkoset, Fonectan (siirryt toiseen palveluun) johtaja Ari Hallikas muotoilee.

Paperiluettelon lisäksi Fonecta tarjoaa Suomen Numerokeskuksen tapaan puhelinnumeroita sähköisesti. Sähköisen luettelon ja hakemiston suosiosta kertonevat vaihtelevat, mutta nousevat hakuluvut.

– Numeroita haetaan noin 15 000 päivässä sivuillamme, Jan-Peter Malkki Suomen Numerokeskukselta kertoo.

Fonecta.fi -palvelussa puolestaan tehdään 10 miljoonaa yhteystietohakua kuukausittain.

– Älypuhelinsovelluksemme on ladattu yli miljoonaan puhelimeen, ja latauksia Fonecta Caller -sovelluksella tehdään noin 15 miljoonaa joka kuukausi. Jos ajatellaan 15–20-vuotiaita, niin heillähän on puhelimet kädessä ja niiden avulla kommunikoidaan – vaikka istuttaisiin vierekkäin. Paperisen puhelinluettelon käyttö on pitkälti iäkkäämpien ihmisten suosiossa, kertoo Ari Hallikas.

Oulun telealueen Keltaiset Sivut. Kuva: Miia Roivainen / Yle

Mobiilikäyttöön on haluttu panostaa käytännöllistäkin syistä.

– Kun käyttäjät hakevat haluamansa numeron puhelinsovelluksella, voi siihen soittaa kerran napauttamalla. Netillä varustettuun puhelimeen tarvitse välttämättä edes tallentaa yhteystietoja, sanoo Malkki.

Puhelimeen ladattavat numerosovellukset itsessään ovat ilmaisia, mutta rekisteröinti maksaa 0,25–0,30 euroa.

Kristallipalloahan ei ole, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä että puhelinluetteloa julkaistaan niin kauan kuin kysyntää ja hyödynsaajia riittää.

Ari Hallikas

– Yritysten numerotietoja saa hakea ilmaiseksi, mutta lain mukaan yksityishenkilöiden tietoja hakeva pitää tunnistaa, Jan-Peter Malkki Suomen Numerokeskukselta sanoo.

Puhelinluettelo saa jatkaa

Fonectan johtaja Ari Hallikkaan mukaan paperista puhelinluetteloa käytetään eniten lännessä.

– Tarkkaa tietoa ei ole, mutta arvioisin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa olevan eniten käyttöä asukasmäärään suhteutettuna tietenkin.

Puhelinluettelon tulevaisuudesta ei varmaksi tiedetä.

– Kristallipalloahan minulla ei ole, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että puhelinluetteloa julkaistaan niin kauan kuin kysyntää ja hyödynsaajia riittää.

Hyödynsaajia eivät ole pelkästään ne toukokuussa tehdyn Taloustutkimuksen mukaan lasketut, 25 miljoonaa tiedonhakua puhelinluettelosta ja Keltaisilta Sivuilta tehneet henkilöt.

– Yrittäjät, joilla on mainos puhelinluettelossa, toimivat ainakin kaikissa kanavissa. Keltaiset Sivuthan saa ladattua myös tabletille, Hallikas sanoo.

Puhelinluettelon voi noutaa tiettyinä aikoina esimerkiksi lähialueen kaupasta. Erikseen puhelinluettelon tilaaminen maksaa alueesta riippuen 18–55 euroa.

Onko paperisen puhelinluettelon jakaminen sitten kannattavaa?

– Kyllä se on, Hallikas vastaa.