Älypuhelinsovellus tekee asukkaasta tee se itse -palotarkastajan

Uusi älypuhelinsovellus auttaa tekemään paloharjoituksen kotona ja muistuttaa esimerkiksi palovaroittimen tarkastuksesta. Tarkoituksena ei ole korvata ammattilaisten tekemiä palotarkastuksia, vaan parantaa paloturvallisuutta asukkaiden itsensä kautta.

Kotimaa
Palovarointinta testataan kännykkäsovelluksella.
Juha Vauhkonen / Yle

Kodin paloturvallisuustarkastuksen ja paloharjoituksen voi jatkossa tehdä ilman pelastuslaitoksen apua. Suomen Pelastusalan Keskusliitto Spek lanseeraasi reilu viikko sitten älypuhelinsovellus Kipinän, jonka avulla kuka tahansa voi päivittää kotinsa paloturvallisuusasiat ajanmukaisiksi kännykän avulla.

Sovellus muun muassa muistuttaa palovaroittimen tarkastamisesta kuukausittain, neuvoo suorittamaan paloturvallisuustarkistuksen, auttaa tekemään pelastautumissuunnitelman sekä poistumisharjoituksen. Sovellus esimerkiksi kysyy, säilytetäänkö lieden lähellä mitään syttyvää tai puhdistetaanko kodin sähkölaitteet säännöllisesti pölystä.

– Sovelluksessa on tärkeitä asioita listattuna, joita ei tule arjessa ajateltua. Mutta kun listalle alkaa laittaa rakseja, voi huomata monia puutteita. Esimerkiksi monet jättävät tiskikoneen päälle ilman valvontaa tai lieden lähellä säilytetään syttyviä tavaroita kuten talouspaperirullaa. Myös jatkojohtonippuja kuormitetaan liian monella sähkölaitteella, mikä aiheuttaa tulipaloriskin, kertoo Kuopion vs. palopäällikkö Petteri Hynönen.

Poistumisharjoitus kännykän avulla

Kipinä-älypuhelinsovelluksen tarkoituksena ei ole korvata palotarkastuksia, vaan toimia apuna paloturvallisuuden lisäämisessä. Pientaloissa on siirrytty jo pari vuotta sitten omavalvontatarkastuksiin, joita tehdään kymmenen vuoden välein.

– Asukkaille lähetetään tarkistuskaavake, jonka he täyttävät ja palauttavat meille. Varsinaisia palotarkastuksia tehdään vain erityiskohteissa kuten sairaaloissa. Älypuhelinsovellus tuo lisäapua asukkaille, kun paloturvallisuudesta muistutetaan useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa, Hynönen kertoo.

Kännykkäsovellus auttaa paloturvallisuuden tarkistamisen lisäksi myös pelastautumissuunnitelman ja poistumisharjoituksen tekemisessä. Kipinä listaa asioita, joita pelastautumissuunnitelmassa on otettava huomioon.

Monet jättävät tiskikoneen päälle ilman valvontaa tai lieden lähellä säilytetään syttyviä tavaroita.

Petteri Hynönen

Ohjelma neuvoo esimerkiksi tarkistamaan, että asunnossa on vähintään kaksi poistumisreittiä ja ovet ja ikkunat voi avata sisältäpäin.

– Pelastautumissuunnitelma ohjaa, mitä tehdään tulipalotilanteessa. Kun etukäteen tietää ja harjoittelee tilannetta, niin toimintamalli on jo valmiina kun oikea tilanne tulee. Kannattaa tarkistaa, onko ovet ja ikkunat helposti avattavissa sisältä, esimerkiksi pienestä tuuletusikkunasta ei välttämättä mahdu ulos, joten isotkin ikkunat on saatava nopeasti auki.

Vs. palopäällikkö Petteri Hynönen muistuttaa, että kaikkien asukkaiden, aivan pieniä lapsia lukuun ottamatta tulisi osata käyttää alkusammutusvälineitä ja ne tulisi löytyä helposti.

– Lapsen kanssa voi yhdessä ottaa vaahtosammuttimen esille ja katsoa miten sitä tulisi tarvittaessa käyttää. Myös Kipinä-sovellusta voi lasten kanssa käydä läpi, lapsethan ovat innokkaampia älylaitteiden käyttäjiä kuin aikuiset, Hynönen nauraa.