Sosiaalinen asema vaikuttaa lapsen nimen valintaan

Vielä 1990-luvulla maantieteellinen sijainti vaikutti vahvasti siihen, mikä nimi lapselle annettiin. Nykypäivänä nimivalintaan vaikuttaa enemmän vanhempien sosiaalinen asema tai halu samaistua johonkin ryhmään.

Kotimaa
Ukko Vilho Valtterin nimiäiskakku.
Yle

Antti ja Ville ovat siitä harvinaisia nimiä, että ne ovat säilyttäneet asemansa suosittujen suomalaisten nimien joukossa sukupolvelta toiselle. Nimistöntutkija Terhi Ainialan mukaan suosikkinimet nousevat yleensä uudelleen esiin vasta kahden sukupolven hiljaiselon jälkeen.

– Eivät nämä enää yhtä suuressa suosiossa ole kuin sata vuotta sitten, mutta joku niiden muotoasussa on sellainen, joka sopii moneen aikaan, Ainiala toteaa.

Esikuva löytyi omalta kylältä

Terhi Ainialan mukaan ihmisten asuinpaikka vaikutti aiemmin nimien suosioon merkittävästi. Hän kertoo, että esimerkiksi Villejä oli 1900-luvun alussa runsaasti Itä-Suomessa, mutta Länsi-Suomessa heitä ei tavattu juuri lainkaan.

– Nimet annettiin silloin jonkun tutun henkilön mukaan, jota pidettiin esikuvana. Siksi tietyllä alueella oli paljon samannimisiä henkilöitä. Kun tiedonkulku ja erilaiset verkostot laajenivat 1990-luvulla, laajeni myös nimien valikoima.

Halu kuulua tiettyyn porukkaan ohjaa valintoja

Tutkija ei usko alueellisuuden vaikuttavan nimien valintaan tulevaisuudessa.

– Esikuvien vaikutus säilyy varmasti jatkossakin, mutta eroja syntynee enemmän eri sosiaali- ja koulutusryhmien välille. Uskon, että halu samaistua johonkin porukkaan tulee vaikuttamaan lasten nimien valintaan, Terhi Ainiala linjaa.