Yara ja valtio eri mieltä Soklin kustannusjaosta

Valtion ja kaivosyhtiö Yaran näkemykset Soklin kaivosradan ja tien maksuosuuksista ovat kaukana toisistaan. Yaran mukaan alun perin tarkoitus on ollut että valtio maksaa kokonaan vanhojen tie- ja rataosuuksien uusimisen ja Yaran kanssa puoliksi Soklin uuden radan. Näin valtion maksuosuus olisi 285 miljoonaa aiemmin arvellun 200 miljoonan sijasta.

Kotimaa
Kartta, jossa paikkakunnat Kemijärvi, Salla, Savukoski, Martti ja Sokli. Merkittynä myös Soklin kaivosradan ja kaivosmaantien reitit.
Yle Uutisgrafiikka

Itä-Lapissa sijaitseva Soklin fosfaattiesiintymä on kaukana erämaassa Venäjän rajan lähellä. Norjalainen lannoiteyhtiö Yara on suunnitellut sinne kaivosta seitsemän vuotta. Yaran mukaan kaivos kannattaa vain jos Suomen valtio osallistuu liikenneyhteyksien maksamiseen.

Yaran logistiikkapäällikön Eero Hemmingin mukaan keskusteluissa valtion kanssa alun perin on ollut tarkoitus, että valtio maksaa puoliksi Yaran kanssa uuden kaivosradan ja kokonaan vanhan rataosuuden ja vanhan maantien uusimisen.

– Perustuen niihin keskusteluihin, mitä aloitettiin jo 2008, niin ajatus on ollut se, että valtio maksaa olemassa olevan infran peruskorjaamisen sitten me ollaan keskusteltu kustannusjaosta välillä Kelloselkä-Sokli. 2008 kun hanketta lähdettiin viemään eteenpäin, niin silloin keskusteltiin 50–50 jaosta.

Yaran edustajan näkemyksen mukaan laskettuna valtion osuus Soklin kaivoksen vaatimista liikenneväylistä olisi 285 miljoonaa euroa.

Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että Soklin rautatien uudisrakennus ja vanhan osuuden uusiminen sekä maantien perusparannus maksavat yhteensä 415 miljoonaa euroa. Tähän asti julkisuudessa on arveltu valtion osuus olisi puolet siitä eli 200 miljoonaa.

Rautatie ja maantie

Nyt Sokliin vie vain maantie Savukosken kirkonkylältä. Kuusikymmentä kilometriä tuosta osuudesta yli puolet kehnoa soratietä Martin kylältä Sokliin. Tuon tieosuuden uusimisen on arvioitu maksavan 35 miljoonaa euroa.

Yaran logistiikkapäällikön Eero Hemmingin mukaan on ollut tarkoitus, että tien maksaa ensin Yara ja kaivoksen toiminnan alettua valtio maksaa tien Yaralle.

Rautatietä Sokliin ei mene lainkaan. Lähin rata on Sallan kunnan puolella Kelloselän kylässä. Sinne on Soklista matkaa 105 kilometriä. Tälle välille rakennettaisiin uusi rautatie, jonka on arvioitu maksavan 260 miljoonaa euroa.

Yaran Hemmingin mukaan valtion kanssa keskusteluissa vuodesta 2008 lähtien on tarkoitus ollut, että Yara ja valtio maksaisivat puoliksi tämän uuden rataosuuden. Molempien osuus siis olisi 130 miljoonaa euroa.

Valtio maksaisi myös Kemijärveltä Sallan Kelloselkään johtavan vanhan radan uusimisen. Osuuden pituus on 80 kilometriä ja kunnostus maksaa 120 miljoonaa euroa.

Liikenneviraston ylijohtajan Kari Ruohosen mukaan Kemijärvi-Kelloselkä rataosuus joudutaan käytännössä rakentamaan uudestaan. Ruohosen mukaan huonokuntoisuudesta kertoo, että rataa voidaan liikennöidä korkeintaan 30–40 kilometrin tuntivauhdilla.

Ruohonen arvioi, että koko ratatyömaa kestää neljästä viiteen vuotta.

Valtion uusi tarjous salainen

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta näytti viime viikolla (25.11.2014) vihreää valoa Soklin kaivoksen rautatien- ja maantien valtionrahoitukselle. Valtioneuvosto antoi asiasta ympäripyöreän tiedotteen.

Tiedotteessa todetaan valtion valmius aloittaa neuvottelut Soklin kaivoksen edellyttämistä liikenneinvestoinneista, että kaivos voisi aloittaa vuonna 2020. Tiedotteen mukaan ”lähtökohtana on, että valtion osuus ratavaihtoehdon kokonaiskustannuksista on alle puolet.”

Liikenneministeri Paula Risikko kertoi Yle Uutisten haastattelussa talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksen jälkeen, että valtio tulee Soklin tie- ja ratakustannuksiin mukaan alle puolella, mutta ei paljastanut mitään summia.

Valtion tarjous Yaralle on julistettu salaiseksi. Liikenneminsiteriön hallitusneuvos Mikael Nybergin mukaan valtio ei halua käydä julkisuudessa neuvotteluja Soklin liikenneväylien kustannusjaosta. Ministeriö ei myöskään kommentoi Yaran edustajan esittämiä lukuja ja keskusteluja .

Julkisuudessa on arveltu, että talouspoliittisen linjaus tarkoittaa alle puolta rautatien ja maantien 415 miljoonan euron kokonaishinnasta. Jos tämä pitää paikkansa niin valtion ja Yaran näkemysero on 85 miljoonan euron luokkaa.

Pallo Yaralla

Liikenneministeriöstä on kerrottu, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan ratkaisun pohjalta Yaralle tehdään valtion tarjous. Tarjousta on käännetty englanniksi talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksesta lähtien ja se toimitetaan ilmeisesti tämän viikon aikana Yaran pääkonttoriin Osloon.

Yaran suurin omistaja on Norjan valtio yli 40 prosentin osakeomistuksella. Yhtiö on noteerattu Oslon pörssissä. Tieto siitä, ryhtyykö Yara lopulta Soklin kaivoksen tekemiseen, julkistetaan pörssitiedotteella aikanaan. Ratkaisun asiassa tekee Yaran hallitus.

Logistiikkapäällikkö Eero Hemmingin mukaan yhtiö todennäköisesti joutuu tekemään Soklin kannattavuuslaskelmat uudelleen ja se voi viedä puoli vuotta. Hemmingin mukaan esimerkiksi energiaveron nousu merkitsee Soklille miljoonien lisäkustannuksia vuodessa.

Yara on hakenut ympäristölupaa kaivokselle Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Samalla yhtiö on pyytänyt lupaa aloittaa kaivoksen valmistelevat työt vuosia vievästä mahdollisesta valitusprosessista huolimatta.

Jos kaivoksen teko alkaa, ensimmäisenä työmaana käynnistynee Martti-Soklin maantien perusparannus.