Könkkölä: Vammaiselle on tärkeämpää kunnon opiskelupaikka kuin esteetön ravintolavaunu

Vammaistyön veteraani kertoo vammaisen ihmisen arjen täyttyvän erikorkuisista kynnyksistä. Auttajia riittää, mutta kipeimmin kohennusta kaipaavat koulutusmahdollisuudet, Kalle Könkkölä sanoo.

Aamu-tv
Kalle Könkkölä ja Rolf Steffansson.
Kansainvälisenä vammaisten päivänä Aamu-tv:ssä keskusteltiin siitä, miten vammaisiin nyt asennoidutaan meillä ja muualla. Vieraina olivat Kalle Könkkölä ja Rolf Steffansson.

Kalle Könkkölä on työskennellyt vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden puolesta vuosikymmeniä. Kansainvälisenä vammaisten päivänä (siirryt toiseen palveluun) entinen vihreiden kansanedustaja ja Kynnys ry:n (siirryt toiseen palveluun) toiminnanjohtaja vieraili Yle Aamu-tv:ssä kertomassa nyky-Suomesta vammaisen silmin nähtynä.

Huutelusta

Könkkölä muistuttaa, ettei ennen ollut asiallista puhua vammaisista loukkaavaan sävyyn.

– Nykyään varsinkin sosiaalisessa mediassa, nimettömyyden suojissa, heitetään aikamoista soopaa. On luvallista sanoa rumasti.

Esimerkiksi palveluasuntojen vastustaminen julkisuudessa saa Könkkölän raivoihinsa. Valtaosalla ihmisistä asenteet ovat Könkkölän mielestä kuitenkin hyviä. Vammaista auttavat kadulla niin nuoret kuin vanhemmatkin.

Syrjinnästä

Syrjintää vammaiset kohtaavat Suomessa päivittäin, mutta se on Kalle Könkkölän mielestä enimmäkseen rakenteellista. Päättäjien tahdon puutteen takia vammaisilta puuttuvat tasavertaiset mahdollisuudet esimerkiksi käydä koulua muiden lailla, vammaisasioiden veteraani sanoo.

– Aluksi tehdään päätös. Vasta sitten mietitään, miten se vammaisten elämään vaikuttaa.

Esimerkkinä Könkkölä mainitse Helsingin matalalattiaiset raitiovaunut, joiden oviaukoissa on kuitenkin liian korkea kynnys monelle pysäkillä odottavalle pyörätuolille.

– Samalla rahalla olisi varmaankin saatu 10 senttimetriä matalampia vaunuja, tuolloin laiturilta pääsisi helposti kyytiin.

Tulevaisuudesta

Kalle Könkkölä näkee vammaisjärjestöjen olevan avainasemassa siinä, että keskustelua päättäjien kanssa syntyisi.

– Tarvittaisiin liittolaisia, jotka tukisivat sitä, että maailmasta tulisi esteetön. Ihmiset itse ovat rakentaneet suurimmat esteemme.

Könkkölä kuitenkin painottaa, että eri tavoilla vammaiset ihmiset ovat vähemmistö, joka ei haluakaan enemmistöksi. Hän kehottaa suomalaisia varomaan esimerkiksi liikenteessä onnettomuuksien ja vammautumisen välttämiseksi.

Tulevaisuudessa merkittävien korjausta vailla ongelma on vammaisten lasten koulunkäynti ja nuorten opiskelu.

– Vammaiset lapset sijoitetaan vielä liikaa erityisluokille ja erityiskouluihin. Vammaisten opiskeleminen on myös rajallisempaa. Yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tärkeää olisi kunnon koulutus ja pääsy työelämään. Sen, ettei pääse pyörätuolilla ravintolavaunuun, kestää helpommin, Könkkölä hymähtää.