Saamelaisneuvoston puheenjohtaja: Luonnonrikkauksia hyödyntävien yritysten tulisi rahoittaa Saamen kulttuurisäätiötä

Saamelaisten pitäisi saada osansa saamelaisalueille sijaitsevista luonnonrikkauksista, sanoo Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo. Hänen mielestään luonnonrikkauksia kaivavat yritykset voisivat lahjoittaa osan tuotosta suunnitteilla olevaan Saamen kulttuurisäätiöön. Samaa mieltä on myös taiteilija ja käsityöläinen Rose-Marie Huuva Ruotsin saamelaisalueelta.

talous
Sámeráđi presideanta Áile Jávo
Dan Robert Larsen / NRK

Saamelaisalueella toimivat ylikansalliset yritykset tekevät isoa tiliä luonnonrikkauksilla ja osa siitä kuuluisi taiteilija ja käsityöläinen Rose-Marie Huuvan mielestä saamelaisille. Huuva haluaisi, että saamelaiset poliitikot nyt heräisivät vaatimaan oikeuksia, jotka kuuluvat alueen asukkaille.

– Asun Kiirunassa, Pohjois-Ruotsissa, ja joka yö herään siihen, kun maa tärisee allani. Siellä kaivetaan rahaa kalliosta, ja se kallio ja maa kuuluu saamelaisille.

Huuva arvelee, etteivät saamelaiset ole oikein vieläkään ymmärtäneet, että heille kuuluisi osa siitä tuotosta, jonka yritykset saavat luonnonrikkauksien hyödyntämisestä.

– Meidät on jätetty ulkopuolella tässä asiassa. Minusta saamelaisten poliitikkojen pitäisi vaatia osaa rikkauksista kansalleen. Koko ajan tulee lisää tahoja, jotka haluavat hyötyä saamelaisten perinteisistä asuinalueista ja niiden rikkauksista. Tulevat ja ottavat ne, suree Huuva.

Saamelaisneuvoston puheenjohtaja tukee Huuvan ajatusta

Saamelaisneuvostossa on pyöritelty ajatusta Saamen kulttuurisäätiön perustamisesta jo pitkään. Nyt asia on noussut uudelleen asialistalle. Kulttuurisäätiöstä jaettaisiin varoja saamelaisille kulttuurityöntekijöille ja saamelaiseen kulttuurityöhön.

Viime viikolla Saamelaisneuvosto järjesti kulttuuripoliittisen seminaarin Kaarasjoella, Pohjois-Norjassa, jossa asia nousi esille. Säätiöitä pitäisi rahoittaa saamelaisten organisaatioiden lisäksi myös esimerkiksi saamelaisalueella toimivat kaivosyhtiöt, sanoo Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo.

– Täällä toimii yrityksiä, jotka hyödyntävät alueen luonnonrikkauksia, ja mielestäni niiden pitäisi antaa takaisin osan tuotostaan alueelle ja sen väestölle.

Suomessa on käynnissä ILO-sopimuksen ratifiointi, jonka 15 artiklassa mainitaan myös alkuperäiskansojen oikeudesta osallistua luonnonrikkauksien hyödyntämiseen, hallinnoimiseen, suojelemiseen ja rahakorvauksiin.