1. yle.fi
  2. Uutiset

Aurinkoenergialta odotetaan paljon – Suomen pienet kotimarkkinat jarruttavat edelleen menestymistä

Aurinkoenergiasta on puhuttu Suomessa energiatuotannon yhtenä mallina aina 1980-luvulta saakka. Ala ei ole kuitenkaan edelleenkään kasvanut toiveiden mukaisesti ja kotimarkkinat ovat vaatimattomat verrattuna muihin pohjoismaihin.

Kotimaan uutiset
Cencorp
Yle

Suomessa uskotaan edelleen aurinkoenergiaan. Aurinkoenergian kysynnän ja tarpeen kerrotaan kasvavan maailmalla ja suomalaisten olisi mahdollista lyödä alalla rahoiksi.

Esimerkiksi mikkeliläiselle aurinkokeräimiä valmistavalle SavoSolarille vuosi 2014 on ollut yhtiön paras. 40 työntekijää valmistaa aurinkokeräimiä ja aurinkolämpöön liittyviä komponentteja Tanskaan. Yhtiö toimittaa yli 7000 neliön laajuisen aurinkokeräinkentän Løgumklosterin kaukolämpölaitokseen.

Miljoonatilauksen myötä toimintaa halutaan laajentaa entisestään. Rahoituksen turvaamiseksi SavoSolarissa harkitaan listautumista Ruotsin pörssiin.

– Tanska on Euroopan suurin aurinkokaukolämpöä käyttävä maa. Olemme saaneet pari tilausta ja meillä on käytännössä siellä vain yksi kilpailija. Tavoittelemme 30 prosentin markkinaosuutta alueelta, SavoSolarin toimitusjohtaja Jari Varjotie iloitsee.

Bulkkituotteilla ei tehdä enää läpimurtoa

Aurinkoenergiahankkeiden kannattavuutta on selvitetty entistä enemmän. Aalto-yliopistossa on selvitetty kuinka suomalaista aurinkoenergiabisnestä saataisiin kannattavaksi.

Professori Raimo Lovio kertoo, ettei suomalaisten ole mielekästä kilpailla ulkomailla pienten aurinkopaneelien valmistuksessa Kiinaa, Japania ja Yhdysvaltoja vastaan. Kotimarkkinoilla pärjää juuri ja juuri, mutta kasvua etsivien yritysten kannattaa erikoistua nyt tiettyyn tuotantovaiheeseen tai isojen ja kustannustehokkaiden järjestelmien rakentamiseen.

Kotimaassa suuria hankkeita ei ole juurikaan tarjolla. Siksi myös SavoSolar etsii isoja tilauksia Tanskasta. Nyt tehdyssä tilauksessa toimitetaan mahdollisimman suuria keräimiä. Yhdfen keräimen koko on jopa 15 neliömetriä. Yhtiö tekee myös asennustyöt itse.

– Vaikka keräinvalmistajia on maailmassa paljon, isoihin aurinkolämpöjärjestelmiin tarkoitettuja keräimien valmistajia löytyy koko maailmassa vain puolenkymmentä, jotka myös toteuttavat Tanskan kaltaisia isoja hankkeita eri puolilla maailmaa, Jari Varjotie kertoo.

SavoSolar
SavoSolarilta viedään Tanskaan jopa 15 neliömetrin kokoisia aurinkokeräimiä.Pekka Havukainen / Yle

Mikkelissä automaatiolinjoihin erikoistuneessa Cencorpista puolestaan markkinoita etsitään myymällä aurinkosähköön erikoistuneita aurinkopaneelien ja aurinkomoduulien valmistuslinjoja. Käytännössä Cencorp tarjoaa valmistuslinjat ja tuotteet, yhteistyökumppani taas etsii kotimaastaan asiakkaat ja tuotannon.

Cencorpin toimitusjohtaja Iikka Savisalo uskoo, että tulevaisuudessa kysyntä tulee olemaan aurinkosähköalalla niin kova, ettei ole mielestä tuottaa aurinkopaneeleja tai moduuleja tuhansien kilometrien päässä työn tilaajasta. Tämänlaista kysyntää odotetaan syntyvän etenkin kehittyviin maihin.

Aurinkoenergia pitkälti yksittäisten kuluttajien varassa

Aurinkoenergia-alalla voi pärjätä Suomessa, mutta helppoa tämä ei missään nimessä ole. Tämän osoittaa SavoSolarin ja Cencorpin tapaukset.

Vuonna 2013 SavoSolar ajautui yrityssaneeraukseen, koska tilauksia ei tullut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

Yhtään helpompaa ei ole ollut Cencorpilla. Yhtiön rahoitustilanne on ollut veitsenterällä vuosia ja tappiot ovat moninkertaistuneet. Cencorp vetäytyi kesällä Kiinan markkinoilta myytyään enemmistön automaatiolinjoihin liittyvästä toiminnastaan. Ainoastaan aurinkosähkömoduuleihin liittyvä tuotanto säästettiin ja siirrettiin Pekingistä Mikkelin tehtaalle.

– Kaikkihan on kiinni tietenkin rahoituksesta, ilman siitä ei tule mitään, toimitusjohtaja Iikka Savisalo muotoilee.

Mikä sitten pidättelee yrityksiä? Edelleenkin hankkeet ovat Suomessa aurinkolämmön ja aurinkosähkön osalta vaatimattomia.

– Aurinkoenergia on ollut pitkälti yksittäisen kuluttajan varassa. Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa tehdään isoja hankkeita. Suomessa tarvittaisiin kuntia, kaupunkeja, valtiovaltaa ja isoja yrityksiä ajamaan asiaa eteenpäin. Isoilla hankkeilla saataisiin aurinkoenergian tuotanto kannattavammaksi, SavoSolarin toimitusjohtaja Jari Varjotie kertoo.

Cencorp
Cencorpilla katse on kääntynyt Etelä-Amerikkaan ja Intian markkinoihin, jonne vietäisiin joustavia aurinkomoduuleja valmistavia tuotantolinjojaJuho Liukkonen / Yle

Yrityksille pienet kotimarkkinat ovat ongelma. Markkinoiden puuttuessa on vaikeaa kehittää kilpailukykyistä teknologiaa ja saada näyttöä, jolla pääsee kansainvälisille markkinoille.

– Me olisimme todennäköisesti SavoSolarissa saaneet Tanskan hankkeen jo vuotta aiemmin, jos meillä olisi ollut referenssejä entuudestaan, Varjotie uskoo.

”Tukimekanismit aurinkoenergialle olemattomia”

Asiantuntijoiden ja aurinkoenergia-alan yrittäjien mielestä alan kasvua hidastaa myös Suomessa aurinkoenergiaan kohdistunut ilmapiiri.

Aalto-yliopiston professori Raimo Loviosta valtio ei edistä riittävästi aurinkoenergiamarkkinoita. Esimerkiksi asennustoimintaan liittyvää lupakäytäntöä pitäisi helpottaa ja valtion tulisi investoida voimakkaammin aurinkoenergiaan.

Päättäjiä on ollut kuitenkin hankala vakuuttaa aurinkoenergian kannattavuudesta. Usein aurinkoenergiaa ajatellaan ”kalliina harrastuksena”. Aurinkoenergiaa ajatellaan osaratkaisuna, jota on täydennettävä talvikuukausina muulla energialla. Usean alan vaikuttajan mielestä kuitenkaan tämänlaisten kokonaisvaltaisten mallien suunnittelu on jäänyt puolitiehen.

– Suomessa on yleinen harhaluulo, ettei täällä paista aurinko samalla tavalla kuin muualla. Se kuitenkin paistaa yhtä paljon kuin esimerkiksi Tanskassa. Siellä aurinkoenergiaa tuetaan vahvemmin kuin Suomessa, Lovio kertoo.

– Esimerkiksi Tanskassa on ollut muutaman vuoden käytössä nettomittarointi. Tämänlaista ei ole käytössä Suomessa.

Nettomittaroinnissa esimerkiksi aurinkosähköä kotipihaltaan keräävä asiakas myy verkkoon sähköä omista paneeleistaan. Mittaroinnin etuna olisi, ettei energiaa mene hukkaan. Asiakas voi laittaa verkkoon myymästään sähkön hinnasta rahaa säästöön ja maksaa sillä myöhempiä sähkölaskujaan, kun tarvitsee aurinkoenergian rinnalle muita kulutusmalleja.

Alan yrittäjät ja lobbaajat ovat myös yhtä mieltä siitä, että yhteistyötä yritysten välillä voisi lisätä. Myös kunnat ja julkiset organisaatiot voisivat investoida vaikuttajien mielestä rohkeammin aurinkoenergiaan.

– Viime kädessä tarvitaan yksi Nokian kaltainen läpimurto kansainvälisillä markkinoilla, jonka myötä ovet aukeavat monelle muulle suomalaiselle yritykselle, Cencorpin toimitusjohtaja Iikka Savisalo arvelee.

– Suomessa teknistä osaamista löytyy runsaasti, mutta markkinointipuolella riittää opeteltavaa. Tähän voisi ihan valtion tasolta kaivaa nykyistäkin enemmän tukea ja ohjausta, SavoSolarin Jari Varjotie arvelee.

Juttua varten on haastateltu myös Aalto-yliopiston professori Peter Lundia, markkinointijohtaja Jyrki Leppästä ABB:ltä, Energiateollisuuden sähköverkkoasiantuntija Ina Lehtoa, kehitysjohtaja Juha Kauppista innovaatio- ja teknologiakeskus Miktechiltä ja professori Jero Aholaa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Lue seuraavaksi