Hyppää sisältöön

Hoosianna ei tee koulun joulujuhlasta uskonnollista

Koulun perinteiset juhlat nostavat pintaan suuria tunteita ja isoja periaatteellisiä kysymyksiä. Juhlatraditioihin ovat ottaneet kantaa niin ylimmät laillisuusvalvojat kuin eduskunnan perustuslakivaliokuntakin.

Tampereen Hallilan koulun joulujuhla vuonna 2012 Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Kouluissa puntaroidaan yhä tarkemmin vanhojen juhlaperinteiden ja oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun välistä rajaa.

Opetushallitus on syyskuussa 2014 kouluille lähettämissään ohjeissa täsmentänyt muun muassa perinteisten koulun juhlien ja uskonnollisten tilaisuuksien välistä eroa. Ohjeiden mukaan esimerkiksi yksittäisen virren veisaaminen ei tee perinteisestä kevät- tai joulujuhlasta uskonnollista tilaisuutta.

– Jos esimerkiksi joulujuhlan ohjelmassa halutaan säilyttää perinteinen Hoosianna tai muu virsi, tällainen traditio on osa suomalaista kulttuuria, sanoo opetusneuvos Pekka Iivonen.

Koulut päättävät juhlien sisällöstä itse. Opetushallituksen mukaan perinteisiin juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä.

– Meillä on asiasta perustuslakivaliokunnan lausunto. Sen mukaan yksittäisen virren laulamisen takia juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamisena, linjaa Iivonen.

Uskonnollisista tilaisuuksista kerrottava huoltajille

Perinteisten juhlien lisäksi koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia tai uskonnollisia päivänavauksia. Esimerkiksi joulukirkko rukouksineen on uskonnon harjoittamista.

Opetushallitus toteaa ohjeissaan, että oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan uskonnolliseen tilaisuuteen. Tilaisuuksista on tiedotettava huoltajille selkeästi etukäteen.

– Uskonnollisten tilaisuuksien tiedottamisessa huoltajille on ollut erittäin paljon virheitä ja väärinkäytöksiä. Sen takia olemme useaan otteeseen 2000-luvulla joutuneet täsmentämään ohjeita.

Päätöksen oppilaan osallistumisesta uskonnolliseen tilaisuuteen tekee peruskoulussa huoltaja, lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelija itse. Vapaus olla osallistumatta kuuluu kaikille – omasta yhdyskunnasta riippumatta.

Tuomiokirkko vaihtui koulun omiin tiloihin

Tamperelaisessa Annalan koulussa luovuttiin suunnitelmasta järjestää koulun joulujuhla Tampereen tuomiokirkossa.

Osa koulun oppilaista ei vakaumuksellisista syistä voi osallistua juhlaan, joka järjestetään luterilaisessa kirkossa.

Pauliina Valta

– Vaikka juhla ei olisikaan sisältänyt uskonnon harjoittamista, osa koulun oppilaista ei vakaumuksellisista syistä voi osallistua juhlaan, joka järjestetään luterilaisessa kirkossa, kertoo Annalan koulun vs. rehtori Pauliina Valta.

– Meillä on oppilaita, joiden uskonto on islam. Samoin joukko oppilaita osallistuu elämänkatsomustiedon opetukseen. Haluamme kunnioittaa heidän vakaumustaan.

Juhla järjestetään koululla, jotta kaikilla oppilailla olisi mahdollisuus yhteiseen lukukauden päätökseen. Koulu sai ratkaisuunsa ohjeita Opetushallitukselta.

Pauliina Valta tietää, että joulujuhlatraditiot ovat tunteikas asia myös koulun sisällä.

– Teemme koululla ratkaisut opetussuunnitelman ja siitä annetun ohjeistuksen näkökulmasta. Siihen ei voi omia tunnereaktioitaaan tai vakaumustaan sekoittaa.