Perunasta ja rypsistä apua verenpainetautiin – MTT:n tutkimukset lupaavia

Perunasta ja rypsistä on apua verisuonitauteihin, uskoo Maa- ja Elintarviketalouden tutkimuskeskus. MTT:n tutkija Sari Mäkinen sanoo, että peruna- ja rypsiteollisuudessa syntyy sivuvirtoja, jotka ovat osoittautuneet bioaktiivisten peptidien lähteiksi. Peptideillä taas uskotaan olevan suotuisia vaikutuksia verenpaineeseen.

terveys
Naisen verenpainetta mitataan lääkärin vastaanotolla.
Jussi Helttunen / Lehtikuva

Entuudestaan on tiedetty, että peruna- ja rypsiteollisuudesta tulee sivutuotteena runsaasti proteiinipitoisia jakeita.

Nyt Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen eli MTT:n tutkija Sari Mäkinen puolestaan on kehittänyt menetelmiä, joilla sivuvirroista voidaan tottaa bioaktiivisia peptidejä, joilla puolestaan on suotuisia vaikutuksia verenpaineeseen.

Mäkinen sanoo, että peptidit vaikuttavat entsyymiin, jolla on keskeinen rooli verenpaineen säätelyssä. Pelkästään perunan syönnillä eivät peptidien hyödyt kuitenkaan tule esiin, vaan peptidien tuottamiseen tarivtaan prosessointia.– Perunan ja rypsin teolliset sivuvirrat osoittautuivat monimuotoisiksi bioaktiivisten peptidien lähteiksi. Tästä eteenpäin olemme kiinnostuneita erityisesti peptidien suotuisista vaikutuksista verenpaineeseen. Peptidien tiedetään vaikuttavan entsyymiin, jolla on keskeinen rooli verenpaineen säätelyssä, Mäkinen kertoo.

Peptidien verenpainevaikutuksia eläimillä tutkitaan parhaillaan

Sari Mäkinen

Tutkimuksessa selvitettiin myös peptidien antioksidanttisia ominaisuuksia, jotka voivat edistää verisuoniterveyttä estämällä solujen hapettumisreaktioita.

Terveysvaikutukset esiin kemiallisella prosessilla

Pelkästään perunansyöntiä lisäämällä peptidien hyödyt eivät tule esiin, vaan niiden tuottamiseen tarvitaan sopiva prosessointimenetelmä. Mäkisen tutkimuksessa peptidejä tuotettiin entsymaattisen hydrolyysin ja fermentoinnin avulla.

Perunan mukulan proteiinipitoisuus on pieni, vaikka perunan proteiini onkin ravitsemuksellisesti hyvälaatuista.

Ruoansulatus ei pysty tuottamaan perunasta riittävän tehokkaasti vaikuttavia peptidejä, vaan peptidien muodostumiseen tarvitaan hydrolyysikäsittely, jolla perunan proteiinit pilkotaan oikeista kohdista. Myös rypsin proteiineille tarvitaan sopiva hydrolyysikäsittely, Mäkinen kertoo.

Perunan tai rypsin peptidien teollinen valmistaminen ei ole Suomessa vielä mahdollista ja matka kaupallisiin terveystuotteisiin on melko pitkä. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat kuitenkin elintarvikekelpoisia ja sovellettavissa teolliseen mittakaavaan. – Tulevaisuudessa kaupalliset rypsi- ja perunapeptidituotteet ovat mahdollisia, kun saadaan lisää tutkimustietoa peptidien vaikutuksista ihmisillä. Myös uutta teknologiaa tarvitaan, jotta pystytään tuottamaan riittävän tehokas valmiste teollisessa mittakaavassa.

– Laboratoriotulokset ovat lupaavia ja peptidien verenpainevaikutuksia eläimillä tutkitaan parhaillaan. Jotta voidaan kaupallistaa tuote terveysväittämällä, tulee tieteellisen näytön verenpainevaikutuksista ihmisillä olla hyvin laaja ja kattava, muistuttaa Mäkinen.