Villejä vihreitä visioita: yhteisöviljelyä älykasvihuoneessa

Talven aikana muutama ruokakunta viljelee Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa omaan käyttöön kasveja. Samalla tutkitaan, voisiko kaupungissa olla joskus suuria, yhteisiä kasvihuoneita, joissa kaupunkilaiset viljelevät itselleen syötävää ja kaupalliset toimijat tuottavat lähiruokaa.

Kotimaa
Projektitutkija Henna Hintsala yhteisöllisessä kasvihuoneessa yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa.
Kati Teirikko / Yle Oulu

Kaupunkiviljely, lähiruoka ja luomu ovat olleet ainakin kaupunkilaisten puheissa in jo jonkin aikaa. Oulussa kaupunkiviljely on tähän asti tarkoittanut lähinnä kesäistä palstaviljelyä, mutta nyt kaupungissa kokeillaan, miten yhteisöllinen viljely onnistuu talviaikaan kasvihuoneessa.

Kuusi ruokakuntaa on mukana Verso-viljelykokeilussa ja ensimmäiset siemenet kylvettiin joulukuun alussa. Kasvit viljellään omaan käyttöön. Jokaiselle on varattu yhden neliön alue Oulun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta. Kokeilu on osa yliopiston yhteydessä toimivan ympäristö- ja energiakeskus CEE:n Yhteisöllinen älykasvihuone -hanketta.

– Tarkoituksena on, että saamme esimerkiksi tuoreita yrttejä ja salaatteja keskellä talvea ja toisaalta mietimme yhdessä toimintatapoja. Voimme esimerkiksi järjestää jokaiselle kasteluvuorot, hankkeen projektitutkija Henna Hintsala sanoo.

Hanke jatkuu tammikuulle, mutta viljelyä on tarkoitus jatkaa maaliskuulle. Toiveissa on, että toiminta laajenisi.

– Yhteisöllistä kasvihuoneviljelyä ei Suomessa vielä kovin laajalla mittakaavalla ole. Ouluun voisi rakentaa esimerkiksi suuren kasvihuoneen, johon tulisi yhdelle viiden neliön palsta joko omaksi tai vuokralle, Hintsala pohtii.

Trooppinen merikylpylä ja viherelämyskeskus

Muun muassa oululaista ekorakentamista ja teknologiaa yhdistävässä hankkeessa on visioitu villisti erilaisia vihreitä olohuoneita ja paikkoja kaupunkilaisille. Mukana on joukko hightech- ja cleantech -alan yrityksiä. Laajin visio on trooppinen merikylpylä, joka voisi olla Toppilassa.

Viherelämyskeskuksen voisi rakentaa vaikka torinrantaan tai Hupisaarille, miksei vaikka kirjaston eteen meren päälle.

Jaakko Vänttilä

– Siinä on vieressä voimalaitos, jonka hukkalämmöllä voisi lämmittää ison trooppisen kasvihuoneen ja kylpylän. Toinen visio on viherelämyskeskus, jonka voisi rakentaa torinrantaan tai Hupisaarille, miksei vaikka kirjaston eteen meren päälle. Siellä olisi yhteisöviljelyä ja japanilainen puutarha ja myyntitori viljelytuotteille, hankkeen projektipäällikkö Jaakko Vänttilä kertoo.

Lisäksi tulisi tutkimus- ja kehityskeskus nykyisen yliopistopuutarhan alueelle sekä lähiruokaviljelmät esimerkiksi Ritaharjun Ideaparkin yhteydessä.

Listalla ovat myös yhteisökasvihuone, joka voisi olla Äimäraution tai Hietasaaren viljelypalstojen yhteydessä sekä kaupalliseen viljelyyn tarkoitettu tuotantolaitos, joka rakennettaisiin Ruskon kaatopaikan viereen hyödyntämään Ruskon biokaasutuotantoa.

Vesiviljelyä ja muuta uutta

Älykasvihuoneessa kasvatetaan kasveja uudenlaisella ja ekologisemmalla tavalla. Yksi uudehko keino on vesiviljely, jossa ei käytetä lainkaan multaa. Kasvien tarvitsemat ravinteet pumpataan kouruissa virtaavaan nesteeseen. Tätä tekniikkaa käytetään jonkin verran jo maailmalla kaupallisesti, mutta Suomessa vielä vähän.

– Me käytämme vesiviljelyä alkuvaiheessa tutkimusviljelyssä, mutta sitä voi soveltaa kuluttajallekin. On ideoitu esimerkiksi huonekalu, joka on kuin akvaario olohuoneessa. Vesi virtaa lasikuutiossa ja vedessä kasvaa salattia, yrttiä tai mitä tahansa. Se voisi olla myös trendikäs huonekalu ja lähiruokaa saisi ympäri vuoden, Vänttilä kertoo.

Hanke on hankenut jatkorahoitusta, josta päätöksiä on luvassa ensi vuoden alussa. Suunnitelmat älykkään kasvihuoneen rakentamiseksi ovat hyvässä vaiheessa, mutta varsinainen toteuttaja vielä puuttuu.

– Se voisi olla yhtiö tai yhteisö, joka ottaisi käytännössä vastuun kiinteistöstä ja hakisi kaupungilta rakennuslupaa. Kaupallisesti toimija voisi löytyä puutarha-alalta tai kaupan alalta tai sitten innokkaat yhteisöviljelijät voisivat koota porukan, Vänttilä vinkkaa.