Uutisankka suomalaisesta äidinkielen opetuksesta pitää virkamiehen kiireisenä

Länsi-Euroopassa on levinnyt väärinkäsitys suomalaisen äidinkielen opetuksen muuttumisesta. Opetushallitukseen on tullut useita yhteydenottoja, joissa ihmetellään, miksei suomalaislapsia opeteta tulevaisuudessa enää kirjoittamaan käsin.

Kotimaa
Poika plärää sähköistä ruutua, ipadia Agatha Christien tehtävän parissa
Turengin yhteiskoulun 7A on pilottiluokkana sähköisen oppimisen kokeilussa. Nina Keski-Korpela / Yle

Uusista opetussuunnitelmista on uutisoitu meillä Suomessakin paljon ja varsinkin niin sanotun kaunokirjoituksen katoaminen äidinkielen opetussuunnitelmasta on herättänyt keskustelua. Vuonna 2016 pakollinen sidosteisen käsialan, eli kaunokirjoituksen opetus loppuu ja lapsille opetetaan tekstauskirjaimia ja näppäintaitoja eli kirjoittamaan esimerkiksi tietokoneella.

Suomalainen uutisointi asiasta on ymmärretty maailmalla osin väärin ja Länsi-Euroopassa lähti leviämään uutinen, ettei suomalaislapsia opetettaisi enää lainkaan kirjoittamaan käsin kynällä. Opetusneuvos Minna Harmanen on saanut viime päivinä vastata toimittajien hämmentyneisiin yhteydenottoihin. Niitä on tullut ainakin kymmenkunta eri puolilta Eurooppaa.

–Yhteydenottoja on tullut ainakin Hollannista, Belgiasta, Espanjasta ja Ranskasta. On tullut ihan suoraan kysymyksiä, onko Suomi lopettamassa käsin kirjoittamisen, miten se tapahtuu ja onko se vapaaehtoista, opetusneuvos Minna Harmanen kertoo.

Kaunokirjoituksella muualla isompi painoarvo

Oikeatkin tiedot tulevasta opetussuunnitelmasta ovat herättäneet ihmetystä. Opetusneuvos Minna Harmasen mukaan monissa maissa kaunokirjoituksella on erilainen painoarvo kuin meillä, ja siitä näkökulmasta pelkkään tekstaukseen siirtyminen voi tuntua kummalliselta.

Suomen kouluissa opetettava sidosteinen kirjoitus muistuttaa jo nyt tekstausta, muualla suositaan vielä koukeroita.

– Se [kaunokirjoitus] on tavallaan sellainen sivistyneen ja koulutetun ihmisen tuntomerkki. Enkä tiedä, sisältyykö nyt tähän meidän suomalaiseen käsialakirjoitukseen enää sen tyyppisiä yleissivistyksellisiä merkityksiä, Harmanen pohtii

Suomea pidetään maailmalla koulutuksen mallimaana, joten täällä tapahtuvia muutoksia seurataan tarkasti. Opetushallituksesta on pyritty nyt vastaamaan ulkomailta tuleviin kysymyksiin, mutta varsinaista tiedotetta väärinkäsityksen korjaamiseksi ei aiota tehdä. Harmanen ei pidä sellaista tarpeellisena kun kyseessä on kuitenkin vain yksi pieni osa isossa opetussuunnitelman muutoksessa.

– Ja toivottavasti ymmärretään, että tärkeämpää on se, mitä nuoret haluavat kirjoittaa ja ilmaista ja mitä sillä kielellä ja kirjaimilla tehdään kuin se miltä ne näyttävät.