Sisulla pärjää hetken – nyt suomalainen on 37. nopein maailmassa

Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n supertietokone Sisu on Pohjoismaiden nopein ja maailman nopeimpien koneiden joukossa. Parin vuoden kuluttua se on kuitenkin uusittava.

tekniikka
Supertietokone Sisu
Heikki Rönty / Yle

Kajaanissa on nyt yksi maailman nopeimmista supertietokoneista. Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n Sisu-kone on supertietokoneidenmaailmanlistalla (siirryt toiseen palveluun)sijalla 37. Sisu on samalla Pohjoismaiden nopein tutkijakäytössä oleva laskentatietokone, sanoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.

Jos Sisu laitettaisiin tekemään kaikkien maailman lasten matematiikan kotiläksyt, niin se suorittaisi se vähän alle sekunnissa tuhanneksi vuodeksi.

Tero Tuononen

– Täällä on tämän hetken Pohjoismaiden tehokkain superkoneympäristö, eli jo jonkun aikaa olleeseen Gray -laitteiston tehtiin noin kahdeksankertainen laajennus tehokkuudessa ja samalla saatiin lisää HP:n laitteistoja tuonne toiselle puolelle. Tästä on nyt kehittynyt kansainvälisessäkin mittakaavassa erittäin merkittävä, tehokas laskentasolmu. Suomessa on hyvä tilanne, että meillä on myös laskijoita jotka voivat hyödyntää näitä palveluja.

CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy on valtion omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö. Se tarjoaa palveluita muun muassa tutkimuksen, opetuksen ja kulttuurin tarpeisiin. Koneen ja tutkijan yhteistyöllä tutkitaan muun muassa bioinformatiikkaa ja taloustiedettä laskennallisin menetelmin, mutta myös perinteisiä aiheita, kertoo Koski.

– Tällä on laskettu myös galaksien syntyä, koko maailmankaikkeuden syntyä yleensä, ilmastonmuutosta ja kaikkea tällaista, millä on hyvinkin isoja vaikutuksia esimerkiksi ihmisten elämään.

Kosken mukaan Suomessa on pitkä perinne suurteholaskennassa.

– Superkonetta ei noin vain pysty käyttämään, vaan vaaditaan ohjelmisto, algoritmi, mallit ja kaikkea muuta siihen ympärille. Sillä ei ole niin isoa merkitystä kuinka nopeasti kone laskee, jos tuloksia ei ymmärretä – eli kokonaisuus ratkaisee. Suomessa on tässä erittäin hyvä osaaminen sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen puolella.

Sisun nopeus on häkellyttävä, 1 689 teraflopsia. Sen nopeutta on vaikea muotoilla asiaan perehtymättömälle, kertoo CSCn tietohallintojohtaja Tero Tuononen

– Minä yritin laskea sitä aikanaan siten, että jos Sisu laitettaisiin tekemään kaikkien maailman lasten matematiikan kotiläksyt, niin se suorittaisi se vähän alle sekunnissa tuhanneksi vuodeksi eteenpäin.

Nopeutta ollaan nostamamassa muutaman vuoden kuluttua jälleen kerran.

- Näin, tietysti kotiläksytkin vaikeutuvat koko ajan, että täytyy pysyä siinä kehityksen kaaressa mukana, virnuilee Tuononen.

Supertietokone Sisun datakaapeleita
Supertietokone Sisun datakaapeleitaHeikki Rönty / Yle

Laajennussuunnitelmat heti käyntiin

Vaikka Sisu on nopea, myös kehitys alalla on nopeaa, sanoo Kimmo Koski.

– Aina kysytään, mikä on tarpeeksi. Tutkimuspuolella mikään ei ole koskaan tarpeeksi, koska kun laitteistoa kasvatetaan, niin laskettavaa mallia kasvatetaan ja pystytään tekemään yhä tarkempia simulaatioita ja pystytään tekemään yhä vaativampia tehtäviä.

Nyt ryhdytään jo miettimään, mikä on seuraava taso ja mistä löydetään rahoitus uuteen superkoneeseen parin vuoden kuluttua.

Kimmo Koski

Kehitysvauhti on ollut Suomessa erittäin hyvä. Tilanne on kuitenkin aina ollut vaihtuva, superkonejärjestelmä on vain muutaman vuoden kilpailukykyinen.

– Samalla kun tänään vihitään käyttöön tämän superkonehankkeen lopulliset laitteistot, niin ryhdytään jo miettimään, mikä on seuraava taso ja mistä löydetään rahoitus uuteen superkoneeseen parin vuoden kuluttua, sanoo Koski.

Laman vaikutukset laskentaan ovat kahtalaiset. Kun rahoitus on tiukkaa, on vaikea tehdä asioita. Lama on kuitenkin tasapuolinen, sanoo Koski.

– Rahoitushan on kaikille tiukkaa. Meillä on mennyt kohtuullisen hyvin, kun CSC on pystynyt hyvin tuottamaan ne palvelut mitä on odotettu – kasvu on ollut 10 prosentin molemmin puolin kymmenisen vuotta, oli lama tai ei.

Toisaalta Koski näkee laman säästövaikutuksien näkyvän myös konesali-investoinneissa

– Tietohallintopalvelujen keskittäminen on kustannustehokas tapa tehdä asioita – puretaan päällekkäisyyksiä. Taloushaasteita voi taklata kahdella tavalla: tekemällä säästöjä, mutta minun mielestä on parempi tapa lisätä toimintaa ja lisätä sitä, mikä talouslaskelman rivin yläpuolella tapahtuu. Palveluja yhdessä järkevästi tekemällä saadaan molempia aikaan..

CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski
CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.Heikki Rönty / Yle

Kilpailu on kovaa kylmillä seuduilla

Kilpailussa konesalien ja datakeskusten sijaintipaikoista ovat mukana Ruotsin lisäksi Norja, Islanti ja muun muassa Kanada, sanoo Koski.

– Meidän pitää keksiä jotain, jossa olemme parempia kuin muut. Yksi asia on se, että konesalien ympärille pitää rakentaa kunnollinen ekosysteemi, missä on paitsi tutkimustoimintaa, myös yritystoimintaa. Esimerkiksi konesalien rakentamiseen tarvittavien laitteiden rakentamista ja miksei vientituotteitakin. Tässä on paljon asioita joita voi saada aikaan, esimerkiksi Kajaanissa on hienona puolena ammattikorkeakoulun konesalikoulutus.

Vaikka kisa on kovaa, esteenä ovat myös asenteet, sanoo Koski.

– Olen keskustellut eurooppalaisten kollegojen kanssa siitä, miksi he eivät tuo heidän superkoneita tänne ja käytä niitä etänä, kun esimerkiksi sähkö maksaa alle puolet siitä mitä Saksassa. Taloudelliset edut ja laskelmat näyttävät selkeästi, että se olisi hyvä tapa tehdä, mutta asenteet ovat sellaisia, ettei niistä [omista keskuksista] uskalleta luopua. Asenne on kyllä muuttumassa kovaa vauhtia.

Suomen kilpailukykyä vauhdittaisivat uudet kaapelit. Saksan merikaapeli on jo hieman edennyt ja Barentsin kautta Kiinan menevä merikaapeli on ollut puheen asteella jo pitkään. Hankkeet ovat merkittäviä, sanoo Koski.

– Alueen kiinnostavuus ja mahdollisuudet paranevat datakeskusten kannalta merkittävästi. Lisäksi esimerkiksi Venäjällä on myös meidän kannalta hyvää tutkimusta, mutta yhteistyötä on ollut aika vähän viimeisinä vuosina, ehkä se sieltä vielä tulee. Kun maailmapoliittinen tilanne rauhoittuu, Venäjällä on paljonkin mahdollisuuksia. Se on lähellä ja verkkoyhteyksiä ollaan rakentamassa.

Datakeskusten toiminnan varmuus on korkealla tasolla, sanoo Koski.

– Yliopistojen Funet -verkon katkaisemiseen tarvitaan kolme kaivinkonetta yhtä aikaa, kaapelit on hyvin varmistettu. Viimeisen 10 vuoden aikana käyttöprosentti lienee yli 99,999 prosenttia ja se sisältää suunnitellut katkot, eli kyllä me olemme hyvässä jamassa. Samoin sähkön luotettavuus on kovalla tasolla, viimeksi Renforsin rannassa on ollut katko vuonna 1982.