1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkija: Ruotsin vaalikamppailu alkaa alusta – puolueiden arvioitava yhteistyötään

Poliittisen historian dosentin Mikko Majanderin mukaan oppositiossa istuvat ruotsidemokraatit osoittivat valtiopäivän budjettiäänestyksessä, ettei heitä voi kohdella kuin ilmaa.

Kotimaan uutiset
Ruotsin hallituksen lehditötilaisuus 3. joulukuuta.
Ruotsin hallituksen lehditötilaisuus 3. joulukuuta.Janerik Henriksson / Yle

Ruotsin ajautuminen uusiin vaaleihin on vakava signaali siitä, että koko poliittinen blokkijärjestelmä voi olla murentumassa, arvioi poliittisen historian dosentti Mikko Majander Helsingin yliopistosta.

Majander uskoo puolueiden pohtivan tarkasti mahdollista blokkiajattelun ylittävää yhteistyötä tulevassa vaalikamppailussa.

– Uskoisin noin pidemmällä tähtäimellä, että tämä pakottaa miettimään sitä, voidaanko tällaisen blokkipolitiikan pohjalta jatkaa Ruotsin hallitsemista jatkossa vai pitääkö puolueiden hakea uusi yhteistyöasenne ylitse tämän vihreä-vasemmistoblokin ja porvariallianssin, Majander sanoo.

Majanderin mukaan Ruotsin poliittisen kriisin syntymiseen vaikutti osaltaan se, että porvariallianssi halusi edelleen alleviivata keskinäistä solidaarisuuttaan vaalien jälkimainingeissa.

Lisäksi kokoomus on Majanderin mukaan "odottavassa välitilassa". Puolueella ei ole selvää johtoa, kun Fredrik Reinfeldt ilmoitti vaalihäviön jälkeen jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden.

"Heitä ei voida kohdella kuin ilmaa tai he voivat aiheuttaa suuria hankaluuksia."

Sen sijaan ruotsidemokraattien toiminta ei niinkään yllättänyt Majanderia.

Oppositiossa oleva maahanmuuttovastainen puolue ruotsidemokraatit tuki valtiopäivien budjettiäänestyksessä oppositiossa olevan porvariallianssin budjettiesitystä. Tämä johti siihen, että hallitus hävisi äänestyksen.

– Ruotsidemokraatit konkretisoi tällä sen, että heillä on 13 prosentin mandaatti vaaleissa hankittuna. Heitä ei voida kohdella kuin ilmaa tai he voivat aiheuttaa suuria hankaluuksia, Majander sanoo.

– He ovat olleet tympiintyneitä tähän boikottiin, että heidän kanssaan ei kukaan edes keskustele, niin miksi heidän pitäisi omalla toiminnallaan auttaa umpikujan välttämistä.

Mihin suuntaan kansa kallistuu?

Majanderin mukaan nähtäväksi jää, reagoiko äänestäjäkunta ruotsidemokraattien toimintaan positiivisesti vai negatiivisesti. Hänen mielestään on vaikea arvioida yksiselitteisesti, kuka hyötyy uusista vaaleista.

– Painearvohyöty voi olla ilmeinen, mutta ei ole yhtään niin selvää, että se kääntyisi jatkossa kannatukseksi. Voihan olla, että häirikkö saa myös takkiinsa siitä toiminnasta.

"Kiinnostavaa nähdä, minkälaisia johtopäätöksiä kansalaiset tekevät tästä umpikujasta."

Viimeisimmissä mielipidemittauksissa Ruotsissa puolueiden kannatus on ollut samoissa lukemissa kuin syksyn vaaleissa. Majander pitää merkillisenä, jos kevään vaaleissa saataisiin samanlainen tulos kuin syksyllä.

Dosentti näkee, että vaalikamppailu alkaa nyt tavallaan alusta.

– Tähänastiset mielipidemittaukset on tehty [pääministeri Stefan] Löfvenin vähemmistöhallituksen aikana. On tietysti erittäin kiinnostavaa nähdä, minkälaisia johtopäätöksiä kansalaiset tekevät tästä umpikujasta, jossa nyt ollaan.

– Tässä voi olla niin, että puolueet varmasti peesaavat, katsovat ja odottavat hiukan, minkälainen vaikutus tällä on kansalaismielipiteeseen ennen kuin lyövät lukkoon taktiikkansa seuraaviin vaaleihin.

Helpoin ja selkein ratkaisu nykyiseen tilanteeseen olisi Majanderin mukaan se, jos kansa asettuisi vaaleissa selkeästi jommankumman perinteisen blokin taakse.

– Kun Suomessa on "ihailtu" poliittisen, sekavahkon koalitiojärjestelmän tilalle Skandinaavista tai ruotsalaista blokkivaalia tai vähemmistöhallitusta, niin tämä asettaa sen vahvasti kyseenalaiseen valoon, etteivät nekään järjestelmät välttämättä tuo onnea, Majander huomauttaa.

Lue seuraavaksi