1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Sibelius-tutkija: Hän oli loistava kalsarikännin säveltäjä

Jean Sibelius on kiistämätön osa suomalaista kansallisidentiteettiä. Kulttuurivaikuttaja Antti Vihisen mielestä isänmaallinen leima oli säveltäjälle myös painolasti. Kaikissa saksankielisissä musiikkikeskuksissa Sibeliusta ei edes noteerata, Vihinen toteaa.

Kotimaan uutiset
Sibelius käsi ohimollaan.
Pressfoto / TV1

Pitkän linjan kulttuurivaikuttaja, kirjailija ja musiikkitieteen tohtori Antti Vihinen ei paljon kuvia kumartele. Yli 10 vuotta Lahden Sibeliustalon toimitusjohtajana työskennellyt Vihinen rakentaa parhaillaan Hämeenlinnaan Sibeliuksen juhlavuotta.

Vaikka Vihinen nauttii Sibeliuksen musiikista ja laskee hänet merkittävien säveltäjien joukkoon, hän uskaltaa puhua kansallisikonista myös kriittiseen sävyyn.

Vuonna 2005 Vihinen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Sibeliuksen musiikista on tullut rasismin ja nationalismin temmellyskenttä.

– Siitä on kohta 10 vuotta, mutta kyllähän se totta on, että Suomi tarvitsee enemmän Sibeliusta kuin Sibelius Suomea. Silloin kun esittelemme Sibeliusta suomalaisen ylivertaisuuden ilmentymänä, haluamme valitettavasti viestiä, että olemme muita parempia, Vihinen kritisoi.

Väitöskirjassaan Vihinen nosti esiin säveltäjän natsiyhteydet. Kansallissosialistisena aikana Sibeliuksen musiikki politisoitui eräänlaiseksi rasistisen musiikkiestetiikan kulmakiveksi, Vihinen muistuttaa.

Hänellä olisi ollut ainakin teoreettinen mahdollisuus kieltäytyä näistä natsien huomionosoituksista, mutta hän ei näin tehnyt.

Antti Vihinen

– Kyllä siinä fanit peukuttivat vähän hassulla tavalla, mutta täytyy muistaa, että Sibelius oli tuona aikana elossa. Hänellä olisi ollut ainakin teoreettinen mahdollisuus kieltäytyä näistä natsien huomionosoituksista, mutta hän ei näin tehnyt. Jotkut muut säveltäjät näin tekivät, musiikkitieteen tohtori huomauttaa.

Kansakunnan logoksi joutuminen voi merkitä taiteilijalle myös eräänlaista vankeutta. Myös Sibelius ymmärsi itse isänmaallisuuden leiman tuomat ongelmat ja yritti karistaa kansallista painolastia harteiltaan.

– Myöhemmässä tuotannossaan hän pyrki kohti universaalimpaa tulkintaa ja musiikkia, mutta suomalaiset eivät enää päästäneet häntä. Sibelius on Finlandian säveltäjä ja hänestä on tullut meille patsas kaapin päälle. Kuka muu olisi voinut olla sadan markan setelissä?

Antti Vihinen
On mahtavaa jurnuttaa kotona, pikkasen maistella napanderia ja pistää Sibelius lujalle soimaan. Se on hienointa, mitä suomalainen voi tehdä! Antti Vihinen hehkuttaa.YLE Lahti

Sibelius, sauna ja sisu

Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemelle Sibelius on sydämen asia. Kansainvälistä uraa luonut lahtelaismuusikko on tulkinnut Sibeliuksen sävellyksiä niin levylle kuin livenäkin.

– Oli hienoa tehdä levytystä sikälikin, että tunnelma siinä kirkossa öisin antoi historialliset puitteet. Tunsin vähän Sibeliuksen läsnäolonkin. Siinä on se Sibeliuksen syntymäkotikin ihan minuutin kävelymatkan päässä, Kiviniemi tunnelmoi.

– Toivottavasti hän hyväksyi, mitä tein. Katsotaan sitten myöhemmin tulevaisuudessa, mitä hän sanoo, urkutaiteilija naurahtaa.

Ensi vuonna juhlitaan 150-vuotiasta Sibeliusta. Kiviniemi toivoo, että vuoden aikana nostetaan esiin Sibeliuksen merkitys kansalaisaktivistina.

Jos mennään saksankieliseen Keski-Eurooppaan, siellä on suuria musiikkikeskuksia, jotka eivät noteeraa Sibeliusta millään tavalla.

Antti Vihinen

– Ennen kuin olimme itsenäisiä Sibelius, Merikanto, Leino ja Gallen-Kallela olivat merkittäviä suomalaisuuden tekijöitä. Meillä ei olisi Suomea ilman Sibeliuksen Finlandiaa ja hänen ymmärrystään Kalevalaa ja kansakuntaamme kohtaan, Kiviniemi korostaa.

Myös Antti Vihinen tunnustaa ja tunnistaa Sibeliuksen roolin osana suomalaista kansallisidentiteettiä.

– Hän on oleellinen osa kansakunnan kollektiivista muistia, jos ajatellaan vaikka sitä, miten keskeisessä osassa Sibeliuksen Finlandia on Tuntemattoman Sotilaan elokuvaversiossa. Ja kun Suomen jääkiekkojoukkue palaa voitokkailta reissuiltaan, Helsingin kauppatorilla hoilataan Saku Kuosmasen versiota Finlandiasta.

Sibelius onkin Vihisen mielestä suomalaisille enemmän ikoni kuin musiikkia.

– Sibelius, sauna ja sisu. Toki hänellä on muitakin henkisiä koteja kuten Englanti, jossain määrin Yhdysvallat ja Japani. Mutta jos mennään saksankieliseen Keski-Eurooppaan, siellä on suuria musiikkikeskuksia, jotka eivät noteeraa Sibeliusta millään tavalla, sanoo Vihinen.

Ylivertainen luonnon kuvaajana

Urkutaiteilija Kiviniemen mukaan paras tapa muistaa Sibeliusta on soittaa ja kuunnella hänen teoksiaan.

– Suomalaisessa kallioperässä ja vähän siperiatyyppisessä ilmastossa on piirteitä, jotka hän osasi tuoda musiikkiin. Hän on luonnonkuvaajana ilmiömäinen, Kalevi Kiviniemi hehkuttaa.

Antti Vihinen arvostaa erityisesti Sibeliuksen minimalistisuutta.

– Säveltäjänä hän on ylivertainen sellaisessa niukkuudessa. Hän pystyy pienellä nuottimäärällä ja lyhyessä ajassa tuomaan esiin olennaisen. Sibelius sanoi itse, että keskieurooppalaiset tarjoavat värikkäitä cocktaileja, mutta hän tarjoilee lähdevettä, Vihinen muistelee.

Hänkin toivoo, että suomalaiset löytäisivät Sibeliuksen uudelleen tulevan juhlavuoden kautta.

– Sibelius on loistava kalsarikännin säveltäjä. On mahtavaa jurnuttaa kotona, pikkasen maistella napanderia ja pistää Sibelius lujalle soimaan. Se on hienointa, mitä suomalainen voi tehdä!

Lue seuraavaksi