Koneyrittäjille tulossa ennätysvaisu talvi – vientiä Venäjälle?

Valtion elvytyksen loppuminen tarkoittaa monelle töiden loppumista, sanoo Koneyrittäjien liiton sotkamolainen puheenjohtaja Asko Piirainen. Hän toteaa, että Venäjän suunnitelmat liikenneyhteyksien parantamisesta rajan takana saa varmasti monen yrittäjän kiinnostumaan.

talous
Asko Piirainen vaihteeksi itse koneen puikoissa.
YLE / Ville Kinnunen

Aurinko ei paista koneyrittäjän ikkunaan Suomessa tänä talvena, sanoo Koneyrittäjien liiton sotkamolainen puheenjohtaja Asko Piirainen.

– Valtio ei enää elvytä, mikä tarkoittaa töiden loppumista tai ainakin vähenemistä. Talojen perustuksia ei tarvitse kaivaa eikä vetää viemäreitä ja vesijohtoja, koska taloja ei rakenneta. Tietä ei myöskään tehdä niin paljon, että siitä riittäisi koneyrittäjille entiseen tapaan leipää.

Piiraisen mukaan tilanne saa yrittäjän vilkuilemaan myös ulkomaille.

– Tiedot siitä, että Venäjä suunnittelee liikenneyhteyksien parantamista rajan takana, ja että siellä voisi olla suomalaisille tarjolla aliurakoita, pistää monen yrittäjän miettimään vakavasti Venäjälle menoa. Kun mukana on valtio, se herättää myös luottamusta asioiden hoitumiseen. Tietysti asiassa on sekin puoli, että kun joku tarjoukseen tarttuu, kotimaassa avautuu taas vähän enemmän tilaa muille yrittäjille.

Kun mukana on valtio, se herättää myös luottamusta asioiden hoitumiseen.

Asko Piirainen

Suomalaisyrityksillä on pitkä kokemus työnteosta rajan takana. Kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä, sanoo Piirainen Ylelle.

– Pääosin metsätyötä hakkuista puunkuljetukseen siellä on tehty ja tehdään jatkuvasti. Suurin hankaluus on käytännössä ollut varaosien saaminen nopeasti rajan yli tullimuodollisuuksien takia.

Venäjällä isot suunnitelmat

Venäjä suunnittelee liikenneyhteyksien parantamista etelästä pohjoiseen Muurmanskiin, Arkangeliin ja Komin tasavaltaan yli 140 miljoonan eurolla vuoteen 2020 mennessä.

Tie- ja rataverkostoa laitettaisiin parempaan kuntoon siis Venäjän Karjalassa mutta myös paljon laajemmalla alueella. Pääurakoitsija on venäläinen taho, mutta tehtävää riittää myös suomalaisille, sanoo Barentskeskus Suomen toimitusjohtaja Martti Hahl Ylelle.

Meidän tietojemme mukaan urakat pilkotaan niin pieniksi, että sinne lähteäkseen ei tarvitse olla iso yritys.

Martti Hahl

– Meidän tietojemme mukaan urakat pilkotaan niin pieniksi, että sinne lähteäkseen ei tarvitse olla iso yritys. Pääsy urakoihin ei ole itsestään selvää, vaan yrittäjien pitää olla itse aktiivisia asiassa. Jos ei ensimmäisellä kerralla tärppää, nimi ja tiedot ovat tallessa toista kierrosta varten.

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin perustama Barentskeskus tekee myös taustatyötä yrityksiä varten.

– Me listaamme kuukausittain asioihin liittyvät venäläiset yritykset käytettävissä olevine tietoineen, sekä jo mukana olevat alihankkijatahot. Sitä kautta mukaan lähtöä pohtiva yritys pystyy paitsi hakemaan tietoa myös verkottumaan mukaan lähtöä varten.

Venäjän suunnitelmista kertoi ensin Kainuun Sanomat (siirryt toiseen palveluun).