Talvisodan pommitukset: Pienen kaupungin maamerkit säilyivät kuin ihmeen kaupalla

Talvisodan noin kaksi kuukautta kestäneet Kajaanin pommitukset tekivät tuhoa kaupungissa, jonka rakennukset olivat pitkälti puuta. Talvisodan pommituksiin perehtynyt Seppo Kananen pitää joidenkin rakennuksen säilymistä ihmeenä.

Kotimaa
Kajaania pommitettiin talvisodan aikana kaksi kuukautta.
SA-kuva

Eläkkeellä oleva kajaanilainen historian lehtori Seppo Kananen on perehtynyt talvisodan Kajaanin kohdistuneisiin pommituksiin.

– Vaikka pommitukset koskivat Kajaania, vaikutti talvisota koko Kainuuseen. Minun isäni taisteli Suomusalmella Raatteessa, ja äitini asui Hyrynsalmella. Siellä muun muassa arkutettiin Suomussalmen taisteluissa surmansa saaneet 800 sotilasta. Äitini toimi lottien sihteerinä.

Seppo Kananen kertoo syntyneensä sisarusparven nuorimmaisena, joten sodan historiaan perehtyessään hän on ollut aikalaistensa varassa. Kajaanin kaupunki ja asukkaat kokivat kovia, kun vihollinen yritti läpi joka rintamalta. Pommitukset tekivät tuhoa myös kaupungin sotilaallisiin kohteisiin.

– Rajavartioston kasarmialuetta, rautatieasemaa, kulkuyhteyksiä ja siltoja pommitettiin, koska niillä oli sodan kannalta keskeinen merkitys.

Kajaanin pommitukset tekivät tuhoa ympäri kaupunkia.
Kajaanin pommitukset tekivät tuhoa ympäri kaupunkia.SA-kuva

Puukaupungissa pommitusten tuhot olivat lopullisia

Kajaania kohdanneissa pommituksissa menehtyi kahden kuukauden aikana noin kymmenen ihmistä. Taloja tuhoitui kaikkiaan 96.

– Koko maan mittakaavassa määrät ovat pieniä, kuvailee Seppo Kananen.

Kaupunkilaiset osasivat hakeutua esimerkiksi maaseudulle suojaan. Kaikki pommisuojat koettiin tärkeiksi, vaatimattomammatkin.

Seppo Kananen

Eläkkeellä oleva historian lehtori ottaa esille yhden seikan, joka vaikutti Kajaania kohdanneissa ilmapommituksissa. Kaupunkilaiset tiesivät mitä tehdä, ja he osasivat sopeutua.

– Kaupunkilaiset osasivat hakeutua esimerkiksi maaseudulle suojaan. Kaikki pommisuojat koettiin tärkeiksi, vaatimattomimmatkin. Tilanteita oli harjoiteltu.

Ilmahälytyksen tullessa ei kuitenkaan aina ennätetty toimia. Suurimmat aineelliset tuhot Kajaanissa koettiinkin niin sanotun suurpommituksen aikana.

– Helmikuun 7. päivä vuonna 1940 Kauppakadun seutu, aina Koivukoskenkadulta vanhan Seminaarin alueelle saakka, pommitettin lähes täysin.

– Se pommitus jäi kansalaisten mieliin, ja se järkytti ihmisiä, koska se oli totaalinen siviiliväestöä kohtaan tehty pommitus, sanoo Seppo Kananen.

Osa rakennuksista säilyi ihmeen kaupalla

Kajaanin pommituksista on jäljellä kymmeniä mustavalkoisia valokuvia, joissa näky palavasta kaupungista on lohduton.

Sodan aikaisista pommituksista on sanottu läpi historian, että ne tulevat sattuman varaisesti taka- ei etulinjoilla.

Seppo Kananen

– Kaupungin puurakennukset tuhoituivat paloissa lähes täysin, koska niitä ei massiivisuuden vuoksi pystytty sammuttamaan, kertoo Seppo Kananen.

– Mutta se jää mietintään, että oliko vihollisella tarkoituksena tuhota muun muuassa Ämmäkosken voimalaitos?

Hyvä onni tai selittämätön suojelus pelasti Seppo Kanasen arvioiden mukaan useita rakennuksia.

– Sodan pommituksista on sanottu läpi historian, että ne tulevat sattumanvaraisesti taka-, ei etulinjoilla.

– Raatihuoneen ja kirkon säilymistä voidaan pitää kaiken jälkeen ihmeenä, muotoilee Seppo Kananen.