1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Harmaa sotaväki jättää lopullisesti Hämeenlinnan

Hämeenlinna katoaa lopullisesti varuskuntapaikkakuntien joukosta vuodenvaihteessa. Sotaväki ehti pitää sijaa kaupungissa 130 vuotta. Varuskuntien rakentaminen Hämeenlinnaan sai sysäyksen yleisestä asevelvollisuudesta, joka tuli voimaan vuonna 1878. Silloin läänien pääkaupungeista tuli kasarmikaupunkeja.

kulttuuri
Eversti evp. Erkki Kauppinen ihailee Linnan kasarmin rakennuksia niiden perusluonteen vuoksi
Eversti evp. Erkki Kauppinen ihailee Linnan kasarmin rakennuksia niiden perusluonteen vuoksi. Timo Leponiemi / Yle

Hämeenlinnassa toimi vuosien saatossa kolme varuskuntapaikkaa, Suomen kasarmi, Linnan kasarmi ja Poltinaho. Ensimmäisenä paikkana varusmiehistä tyhjeni Linnan kasarami vuonna 1985 Jääkäripatteriston siirryttyä Parolannummelle. Poltinaholle sijoitettu Autokomppania seurasi perässä vuonna 2001. Viimeisenä hiljenee nyt Suomen kasarmi, kun Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta poistuu alueelta.

Vaikka Suomen armeijan 130-vuotinen historia Hämeenlinnassa päättyy, sotaväkeä on nähty paikkakunnalla paljon, paljon pidempään.

– Tietysti, jos aloittaa tarpeeksi kaukaa, niin linnahan täällä on ollut ja tämä on ollut lainausmerkeissä varuskunta jo ennen kuin täällä oli kaupunki, muistuttaa eversti evp. Erkki Kauppinen.

– Hämeenlinna on ollut sekä joukkojen että esikuntien kaupunki ja joukot ovat pikkuhiljaa siirtyneet Parolannummelle Hattulaan ja tänne on jäänyt vain esikuntia. Tottakai tällä toiminnalla on ollut kaupungille iso merkitys. Suuri määrä ihmisiä on asunut täällä ja maksanut veronsa tänne. Myös virkamiesten ja sotilashenkilöiden välinen yhteistyö on sujunut todella hyvin, muistelee Kauppinen omienkin kokemustensa perusteella.

Rakennuksilla jäljellä museoarvo

Merkittävä syy varuskuntien hiljenemiseen on ollut se, että niiden alueet ovat käyneet ahtaiksi ja rakennuksen vanhanaikaisiksi.

– Esimerkiksi Linnan kasarmin tiilirakennukset ovat 1910-luvulta. Jokainen voi kuvitella, millaisessa kunnossa ne ovat olleet ennen kuin niitä taas alettiin remontoida. Suuri syy on myös harjoitusalueiden puute.

Kenraali Bobrikov oli erittäin pahoillaan, kun suomalainen sotaväki asui paremmin kuin venäläinen sotaväki.

Erkki Kauppinen

Linnan kasarmin pihamaalla seistessään Erkki Kauppinen myöntää, että sulkeisia kentällä pystyi järjestämään, mutta tykkiharjoituksiin oli lähdettävä Parolannummelle.

– Tilaa tarvitaan, välineet kasvavat ja moottorit lisääntyvät. Puutteita oli myös rakennusten lämmityksessä ja ilmastoinnissa.

– Suomen kasarmilla kävi sillä tavalla, että arkkitehti halusi tehdä hyviä rakennuksia. Hän suunnitteli myös ilmanvaihdon ja siitä kenraali Bobrikov oli erittäin pahoillaan, kun suomalainen sotaväki asui paremmin kuin venäläinen sotaväki. Aikanaan on tehty siis hyvääkin jälkeä sen ajan mittakaavan mukaan, ihan ykkösluokkaa, huomauttaa Kauppinen.

– Nyt rakennuksilla on enää museoarvo. Näille ei saa tehdä mitään päällepäin. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä Suomen kasarmilla jatkossa tapahtuu. Jokainen tietää, että vanhan korjaaminen ei tule ainakaan halvemmaksi kuin uuden rakentaminen. Hienoa toki on, että tämä miljöö säilyy.

Katselmus kunnioittaa historiaa

Eversti evp. Erkki Kauppinen ihailee rakennuksia niiden perusluonteen ansiosta.

– Olen aina ihaillut näitä rakennuksia siksi, ettei täällä ole mitään ihmeellistä. Ihan vaan on laitettu tiiliä näin päin ja näin päin, puolitiiliä ja kokotiiliä. Nämä rakennukset ovat todella hyvän näköisiä.

Esimerkiksi Linnan kasarmilla toimiva Museo Militaria toimii varsin autenttisessa ympäristössä.

– Tämä on tosi hieno paikka museolle. Esimerkiksi tykkihalli on vanha hevostalli ja siellä on säilynyt hevosten järsimiä puupylväitä.

Historian siipien havinaa voi kuulla itsenäisyyspäivänä, kun Linnan kasarmin pihamaalla järjestetään valtakunnallinen katselmus. 130-vuotinen historia tulee päätepisteeseensä.

– Se on hieno asia, että muistetaan tällainen iso asia Puolustusvoimien puolelta, iloitsee eversti evp. Erkki Kauppinen.

Edit 8.12.14 klo 09.40: Varusmiehet jättivät Linnan Kasarmin vasta 31.12.1999. Vuosina 1986-1994 varusmiehissä oli tauko, mutta Parolan Pataljoonan Sotilaspoliiskomppania otti Linnan kasarmilla vastaan 250 varusmiestä kaksi kertaa vuodessa vielä 1995-99.

Lue seuraavaksi