Alueelliset erot vanhusten hampaissa ovat suuret. Hampaattomuutta on huomattavasti enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. Toisaalta Etelä-Suomen vanhuksilla, joilla suussa on omia hampaita, on enemmän juurenpääntulehduksia ja kiinnityskudosten tulehduksia.
– Alimman koulutustason omaavilla vanhuksilla on enemmän hampaattomuutta. Ylemmän koulutustason omaavilla on enemmän hampaita suussa, mutta enemmän erilaisia hammastulehduksia, kertoo hammaslääketieteen lisensiaatti Briitta Haikola.
Hän on tutkinut väitöskirjassaan ikääntyvän suomalaisväestön suun terveydentilaa, kuten hampaattomuutta, kiinteitä proteeseja ja hammasperäisiä tulehdusmuutoksia.
Proteeseihin sairausvakuutuskorvausta
Iän myötä vanhuksille tulee ongelmia proteesien ja kokoproteesien kanssa, esimerkiksi puremisvaikeuksia, puremalihasten ja leukaluun surkastumista, jotka vaikuttavat proteesien käyttöön.
Olisi hyvä, jos proteesihoitoihin voisi saada sairausvakuutuskorvausta. Näin vanhukset voisivat uusia proteesejaan useammin, Haikola toteaa.
– Omat hampaat, vaikka vain muutamatkin, pitäisi saada säilytettyä vaikkapa osaproteesien turvin. Näin puremalihasten kunto säilyy eikä leukaluumuutoksia tule niin paljon.
Ientulehdukset kuriin
Hampaissa olevat tulehdukset ovat haitallisia, sillä niistä voi olla haittaa yleiselle terveydentilalle. Harmittomaltakin tuntuva ientulehdus kannattaa tutkituttaa ja tarpeen mukaan röntgenkuvauttaa hammaslääkärillä, jotta se ei leviä tai ole jo levinnyt syvemmälle hampaiden kiinnityskudoksiin.
– Esimerkiksi diabeteksen hoitotasapaino voi järkkyä tai voi syntyä sydän- ja verisuonisairauksia, jos suussa on tulehduksia, Haikola sanoo.
Hammasvälien puhdistus hammaslangalla ja -tikuilla on syytä aloittaa viimeistään aikuisiässä.