Kuinka monta kynttilää mahtuu itsenäisyyspäivänä ikkunaan?

Itsenäisyyspäivään perinteisesti kuuluvat kynttilät ovat juhlistaneet Suomessa sekä keisarin merkkipäiviä että kertoneet jääkäreiden viestiä. Mutta entä jos ikkunalle laittaa kolmannenkin kynttilän?

Kotimaa
Kaksi kynttilää ja Suomen lippu.
Arja Lento / Yle

Isänmaa ja koti on ehkä se luontevin selitys kahdelle kynttilälle.

Juha Nirkko

Tuhansissa suomalaiskodeissa sytytetään jälleen lauantaina kaksi kynttilää ikkunoille juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä.

Täysin ainutlaatuinen tapa kynttiläkaksikko ei itsenäisyyden juhlinnassa kuitenkaan ole, sillä aikojen saatossa kynttilät ovat kertoneet tarinaa niin kuninkaallisten syntymäpäivistä kuin keisariperheen merkkipäivistä Suomen ollessa milloin Ruotsin, milloin Venäjän vallan alla.

1800- ja 1900-lukujen taitteessa kynttilöitä poltettiin helmikuussa. Kuun viidentenä päivänä ikkunoille ilmaantuneet kynttilät kapinoivat venäläistämistä vastaan.

1914 perustetun jääkäriliikkeen aikana kynttilät myös viestivät nuorille jääkäreille, että taloon on turvallista tulla, kertoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Itsenäisyyden juhlintaan kynttilät liitettiin 1927, kun Itsenäisyyden liitto kehotti suomalaisia sytyttämään sinivalkoiset kynttilät Suomen itsenäisyyden kunniaksi.

Kynttelikkö vai kapina?

Kahden kynttilän Nirkko arvioi viittaavan kotiin ja isänmaahan. Toisaalta kaksi on ollut sopiva lukumäärä myös ikkunoiden ulkomuodon vuoksi.

– Isänmaa ja koti on ehkä se luontevin selitys, kun ennen oli kaksiosaiset ikkunat. Jos olisi kolme, niin yksi olisi jäänyt keskelle. Neljä taas olisi jo melkeinpä tuhlausta.

Nykypäivänä ikkunoilla näkyy joulun alla monenlaisia kynttelikköjä ja muita koristeita. Juha Nirkon mukaan kyntteliköt sopivat itsenäisyyspäivään siinä missä perinteisemmätkin kynttilät.

– En nyt ainakaan ryhtyisi niitä poistamaan. Toki on niin, että nykyisin tykätään pitää melko aikaisessa vaiheessa jo muitakin joulukoristeita ja siksi itsenäisyyspäivää ei välttämättä enää noteerata erikseen. Toisaalta on myös erillisiä itsenäisyys-kynttelikköjä, joita jotkut tykkäävät käyttää.

Mutta entä jos laittaa kolme kynttilää, tuleeko viestineeksi jotain muuta vahingossa?

– En osaa sanoa. Ne jotka haluavat olla kriittisiä itsenäisyyspäivää kohtaan, löytävät varmasti kovempiakin keinoja kapinoida. Toisaalta kolme kynttilää olisi siitä hyvä kapinamuoto, ettei se ainakaan vahingoita ketään.

Ne jotka haluavat olla kriittisiä itsenäisyyspäivää kohtaan, löytävät varmasti kovempiakin keinoja kapinoida.

Juha Nirkko

Vappu ja itsenäisyyspäivä vastapareja

Itsenäisyyspäivä haluttiin sijoittaa joulukuulle aikoinaan puolueettomuuden vuoksi. 16. toukokuuta ei pidetty sopivana päivänä itsenäisyyden juhlinnalle, sillä se oli valkoisten voitonmarssin päivä.

– Sitä ei nähty tarpeeksi neutraalina. Siksi itsenäisyyspäivä sijoitettiin ns. "jenkkimallilla" itsenäisyyden julistuksen päivään ja sitähän alettiin jo vuodesta 1919 viettämäänkin, Nirkko kertoo.

Itsenäisyyspäivän voi nähdä edelleen Nirkon mukaan Vapun vastapainona. Vappuna juhlii työväestö ja vasemmisto, itsenäisyyspäivä taas on edelleen konservatiivisemman väen juhla, vaikka tilanne onkin tasaantunut vuosikymmenten varrella.

– Vapun kanssa on myös se yhteinen piirre, että päivään ei voida puuttua. Molemmat juhlat voivat olla vaikka keskellä viikkoa ja se tekee päivästä kenties juhlallisemman, kun sitä ei voi siirtää vuodesta riippuen.

Itsenäisyyden merkityksestä Nirkko sai itse muistutuksen viimeksi tällä viikolla lounaalla.

– Ravintolan ulkomaalaistaustainen työntekijä toivotti lähtiessään hyvää itsenäisyyspäivää. En voinut olla ajattelematta, että sitä osaa arvostaa, kun ei sitä aina välttämättä kaikilla ole, hän pohtii.