1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Jo puolivuotias vauva osaa syödä itse – trendikäs napero pureskelee parsakaalinsa

Sormiruokailu on lapsiperheiden huulilla. Yhä useampi vanhempi tarjoaa vauvalleen ensimmäisen makumatkan vaikkapa keitettyjen vihannesten muodossa. Suomessa sormiruokailun ei odoteta murskaavan soseiden suosiota, vaan palauttavan pupeltamisen perheiden pöytiin.

Kuva: Pia Tuukkanen

Sormiruokailu tarkoittaa, että vauvalle tarjotaan noin puolivuotiaasta saakka erilaisia sormin syötäviä makupaloja ja ruokia. Tarkoituksena on myös ottaa lapsi mahdollisimman varhain mukaan perheen yhteisiin ruokailuhetkiin ja totuttaa syömään ainakin lähestulkoon samaa ruokaa kuin muu perhe mahdollisimman pienestä pitäen.

– Oikeastaan sormiruokailu on harhaanjohtava termi, koska kun sitä käytetään, ihmiset kysyvät, milloin sitten vauva alkaa syömään haarukalla ja veitsellä. Oikeastaan voisi puhua siitä, että vauva alkaa alusta asti opettelemaan syömään itse, kertoo äiti ja toimittaja Hanna-Mari Arosilta.

Iso-Britanniassa trendi on ollut vallalla jo pidempään. Suomeen se kantautui muutamia vuosia sitten, kun Gill Rapleyn kirja lapsentahtisesta sormiruokailusta suomennettiin. Omin sormin suuhun -kirja on Suomesta loppuunmyyty. Mikkeliläislähtöinen Hanna-Mari Arosilta innostui sormiruokailusta esikoisensa Ellan vauva-aikaan, ja ryhtyi kirjaamaan ja kuvaamaan kokemuksiaan, ensin blogiinsa, sitten kirjaan.

– Soseitahan voi tarjota jo aiemminkin, mutta sormiruokailun voi aloittaa, kun vauvan suun motoriikka on riittävän kehittynyt. Noin puolen vuoden ikäisenä vauva pystyy jo ikenillään pureskelemaan, hampaita siihen ei tosiaan tarvita. Mutta vauvoissa on persoonaeroja, meilläkin Ella oppi ja kiinnostui asiasta nopeammin kuin kuopus Armi. Sotkuahan sormiruokailu tietää, mutta siihenkin voi varautua.

Sormiruokailun edellytys on, että lapsi osaa itse istua tai istuu tuettuna. Lapsi ei saa olla sormiruokaillessaan takakenossa esimerkiksi sitterissä tukehtumisvaaran vuoksi. 

– Puolivuotiaan vauvan suolisto on myös niin kehittynyt, että kiinteä ruoka alkaa olla käsiteltävissä. Äidinmaidosta tai -korvikkeesta vauva edelleen saa silloinkin lähes kaiken ravintonsa, mutta ei rautaa, sanoo Arosilta.

Aloittaa voi vaikka pupeltamalla kurkkua

Sormiruokakokeilut voi aloittaa esimerkiksi kurkulla tai meloninpaloilla. Tarkoituksena ei aluksi ole, että ruuasta irtoaisi kovinkaan paljon ravintoa.

Kokenut sormiruokailija osaa tarttua jo monenlaisiin herkkuihin. Kuva: Pia Tuukkanen

– Ensimmäiseksi voi kokeilla esimerkiksi tikun muotoista tuorekurkun palaa, joka on riittävän iso, mutta jossa on riittävästi pehmeää osaa, jotta sitä pystyy pelkillä ikenillä työstämään. Puolivuotias ei tarvitse viittä kiinteää ateriaa päivässä, vaan edelleen tosi paljon maitoa, kertoo Arosilta.

Arosillan Ella-tyttö rupesi nopeasti kurkku- ja melonikokeilujen jälkeen nauttimaan myös keitetystä parsakaalista.

– Parsakaalin onnistuu yleensä keittämään sopivan pehmeäksi, sormiruuanhan pitää olla pehmeää. Siitä ei irtoa paloja, vaan ruoka irtoaa siitä ikäänkuin mössönä. Tosi nopeasti siirryttiin sitten keittoihin ja makaronilaatikkoon. Pitää vain muistaa, että palakoko on riittävän suuri, eikä ruuassa ole suolaa.

Hanna-Mari Arosilta, Ulla-Maija Lähteenmäki ja Soile Ruottinen eivät Minä syön itse -kirjassaan päätyneetkään suosittelemaan, että vauvat siirtyisivät kiinteään ravintoon yksinomaan sormiruokailemalla, vaan soseet ja puurot nähdään edelleen tärkeänä ravinnonlähteenä suomalaisnaperoille.

– Vanhemmuudessa on jo riittävästi ehdottomuutta. Kaikki haluavat pitää kiinni siitä, että juuri minä teen oikein ja kaikkien muiden tapa tehdä on väärin. Voi tehdä esimerkiksi niin, että syöttää aamupuuron, mutta antaa vauvan muuten syödä itse.

Tarkennus  8.12. kello 11.30: Sormiruokailun onnistumisen edellytys on, että lapsi istuu joko itse tai tuettuna. Väärässä ruokailuasennossa lapsi on tukehtumisvaarassa.