Ben Zyskowicz: Ihmisoikeusasioissa piperretään, painotukset outoja

Ihmisoikeusasioissa on menty piperrykseen, väittää kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) Hän yhtyy ihmisoikeuskeskuksen johtajan Kristiina Kourosin huoleen siitä, miten kansalaiset suhtautuvat ihmisoikeuksiin, jos pienet ja suuret pulmat esitellään samanarvoisina.

politiikka
Ben Zyskowicz
Jari Lam / Lehtikuva

Ben Zyskowicz kertoo jo 70-luvulla pitäneensä ihmisoikeuksia arvossa. Hän järjesti silloin Rauhan ja ihmisoikeuksien viikon. Tosin viikko oli vastaveto Teiniliitolle, joka järjesti pelkän Rauhan viikon.

– Jotkut pitivät ihmisoikeuksista puhumista neuvostovastaisena, Zyskowicz muistelee.

Hän on aiemmin arvostellut suomalaisia ihmisoikeusjuristeja liiallisesta keskittymisestä rikollisen ja rikoksesta epäillyn ihmisoikeuksiin. Juristi Zyskowicz on perehtynyt aihepiiriin muun muassa pitkäaikaisena eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Valiokunnan yhtenä tehtävänä on varmistaa, että uusi lainsäädäntö on sopusoinnussa perusoikeuksien ja Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten kanssa.

Hämeenlinnassa järjestetyssä Perjantaiparlamentti-keskustelussa Zyskowicz kertoi toisenlaisiakin esimerkkejä mielestään oudosta ihmisoikeuskeskustelusta. Zyskowicziä haastatteli filosofi Johannes Ojansuu.

– Esimerkiksi keskustelu siitä, saako koulun kevätjuhlissa laulaa Suvivirrestä vain ensimmäisen säkeistön, jossa Jumala mainitaan kerran, vai myös toisen säkeistön, jossa Jumala mainitaan kaksi kertaa, Zyskowicz mainitsi.

– Saako Ateneumissa valokuvata, saako dementikon sängynlaidat nostaa yöksi ylös, saako kolaripaikalta lähteä, pitääkö puhaltaa, kun poliisi käskee? Nämä ovat muka suuria ihmisoikeuskysymyksiä.

Zyskowiczin mielestä ihmisoikeuskeskustelussa on viime vuosina menty piperrykseen, joilla ei ole mitään tekemistä ihmisoikeuksien ytimen kanssa.

Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Kristiina Kouros kirjoitti marraskuussa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (siirryt toiseen palveluun), miten liian pitkälle viedyt tulkinnat voivat murentaa ihmisoikeuksien merkityksen ihmisten silmissä. Zyskowicz on samaa mieltä.

Vanki sai pitää kirjoituskoneen petoskirjeistä huolimatta

Rikollisen ja rikoksesta epäillyn oikeudet ovat Zyskowiczin mukaan edelleen liian vahvat.

– Eduskunnan oikeusasiamies antoi huomautuksen, kun vangilta otettiin pois kirjoituskone, jolla tämä oli tehnyt rikoksen, lähettänyt petoskirjeen.

Nyt eduskunnassa on käsittelyssä muutosesitys (siirryt toiseen palveluun) vankeuslakiin. Sen mukaan rikoksentekovälineen saa ottaa vangilta pois.

Toinen lakiesitys (siirryt toiseen palveluun) sen sijaan kuohuttaa Zyskowicziä. Se koskee niin sanottua hyödyntämiskieltoa. Nykyään Suomessa tuomioistuin voi vapaasti harkita todisteiden arvon riippumatta siitä, miten todiste on hankittu. Yhdysvalloissa on toisin.

– Kaikki ovat nähneet amerikkalaisia elokuvia, joissa jurylle sanotaan, että murhasta epäiltyä ei saa tuomita jonkin todistuskappaleen perusteella, koska kotietsinnässä oli tehty virhe. No sitten se kävelee vapaana se murhaaja.

– Suomeenkin on tulossa hyödyntämiskielto. Kiduttamalla hankitun todisteen käyttökielto on tietysti oikein, samoin jos kyse on ns. itsekriminointisuojasta. Mutta niiden lisäksi esityksessä kielletään ylipäätään lainvastaisesti hankitun todisteen käyttö. Jos todiste on hankittu laittomin keinoin, esimerkiksi laiton kotietsintä, niin sitten sitä ei saisi käyttää. Kielto ei ole ehdoton, mutta ensimmäisen kerran avataan tällainen vaaran lähde.

"Täytyy tottua ajatukseen samaa sukupuolta olevien avioliitosta"

Zyskowicz äänesti tasa-arvoista avioliittoa ajavaa kansalaisaloitetta vastaan.

– Minulle sopii hyvin, että jokaisella on samat oikeudet, mutta avioliittoa pidin miehen ja naisen välisenä. Nyt täytyy tottua ajatukseen, että avioliitto tarkoittaa myös samaa sukupuolta olevien liittoa. Ei se minulle kuitenkaan ole vaikeaa.