Virossa varaudutaan satoihintuhansiin virtuaalikansalaisiin

Ulkomaalaisille annetut digitaaliset henkilötunnukset saattavat näkyä pian Viron oikeuslaitoksessa, arvelee Viron sisäministeriön varakansleri Erkki Koort. Hän epäili Viron yleisradioyhtiön ERR:n haastattelussa, että rikolliset tulevat kokeilemaan Viron tietojärjestelmän rajoja päästyään pian e-asukkaiksi.

Ulkomaat
Tallinna.

Kiinnostus maailman ensimmäistä virtuaalikansalaisuuskokeilua kohtaan kasvaa edelleen. Virolaisen henkilötunnuksen haluavia oli jo ennakkoon lähes 150 eri maasta. Eniten heitä oli Yhdysvalloissa, Suomessa ja Venäjällä.

– Vastaamme päivittäin kymmeniin tiedusteluihin eri puoliltaa maailmaa. Osa kysyjistä on jo varannut lennon Tallinnaan. He kysyvät muun muassa sitä, mitä Virossa voi tehdä sinä aikana, kun id-korttihakemusta käsitellään. Käsittely kestää enintään kaksi viikkoa, kertoo osastonjohtaja Siret Schutting Viron kehityssäätiöstä ESS:stä.

Ennen kuin digitaalinen henkilötunnus myönnetään, tutkitaan hakijan taustat ja tarkoitusperät. Kun hakemus on hyväksytty, on hakijan noudettava id-kortti henkilökohtaisesti poliisi- ja rajavartiolaitoksen toimistosta.

Ensimmäiset digitaaliset henkilötunnukset ja kuvattomat id-kortit lunastettiin jo viime viikolla. Viron e-kansalaisuutta on voinut käydä hakemassa kirjallisesti laitoksen toimipisteissä joulukuun alusta lähtien. Ulkomaisilta e-asukkailta on rajattu äänestysoikeus ja verovelvollisuus Virossa, mutta he voivat kirjautua tunnuksillaan valtion ylläpitämiin digitaalisiin palveluihin.

Kaikki sopimukset netissä    

Esimerkiksi suomalaisen Silta Oy:n johtajille tarjoutuva mahdollisuus päästä Viron e-kansalaiseksi säästää pian aikaa ja yhtiölle rahaa. Suomessa ja Virossa toimivan yhtiön hallitus on kansainvälinen. Yhtiön virallisiin papereihin tarvitaan usean henkilön nimi.

– Nyt ei tarvitse enää tulostaa papereita ja kuljetella niitä postissa tai laivassa edestakaisin. Jokainen pääsee Viron id-kortilla digitaaliseen ympäristöön ja voi allekirjoittaa asiapaperit oman työpöytänsä ääressä, kertoo palvelujohtaja Hanna Mursula Silta Oy:n Tallinnan-toimistosta.

Mursulan mukaan digitaalisessa ympäristössä voi solmia käytännössä kaikki tarvittavat sopimukset ja allekirjoittaa vaadittavat asiapaperit veroilmoituksista lähtien.

– E-kaupparekisterissä voidaan allekirjoittaa mm. yrityksen muutosilmoitukset ja tilinpäätökset. Kaikki yritystoimintaan liittyvät asiat hoituvat eesti.ee-portaalissa.

Oikeuslaitokselle lisätöitä

E-hankkeen johto oli hövelillä tuulella esitellessään jokin aika sitten laatuaan maailman ensimmäistä virtuaalihanketta. Se ilmoitti tavoitteeksi kerätä peräti kymmenen miljoonaa ulkomaalaista käyttämään Viron valtion digitaalisia palveluita vuoteen 2025 mennessä.

Varakansleri Erkki Koort Viron sisäministeriöstä pitää tavoitetta ylimitoitettuna. Virtuaalivirolaisten määrä saattaa nousta hänen mukaansa satoihin tuhansiin, jopa miljoonaan.

– Näin suuret asiakasmäärät merkitsevät mm. kyberpoliisille lisätöitä. Viron tietoverkot on rakennettu 1,3 miljoonalle ihmiselle, ei miljoonia varten. Kun yrityksiä perustetaan digiympäristössä, syntyy riitaisia oikeusjuttuja. Viron oikeuslaitosta odottavat lisätyöt, sanoi Koort ERR:n haastattelussa.

Kiva olla pioneeri

Viron e-kansalaisuushankkeen päällikkö Kaspar Korjus kehuu hyvää tunnetta, kun saa olla jakamassa Virossa kehitettyjä digitaalisia palveluita muiden maiden asukkaiden käyttöön. Pääsy Viron valtion luomaan e-ympäristöön ei maksa e-kansalaiselle mitään. Miten Viro toivoo hyötyvänsä asemastaan alan pyytettömänä pioneerina?

– Valtiona tavoitteenamme ovat uudet verotulot, yritysympäristömme kasvu ja kansainvälistyminen. Sallimme kansainvälisten yritysten tulla lähellemme. Se saattaa merkitä uusia investointeja. Virolaiset yritykset voivat laajentaa ja kansainvälistää asiakaskuntaansa. Tarjoamme maailman mitassa hyvän yritysympäristön ja olemme mukana kilpailussa, sanoo Korjus.

Virtuaalihankkeen seuraava askel on Korjuksen mukaan hioa nyt avattu digiympäristö käyttäjäystävälliseksi. Vasta betavaiheessa oleva systeemi saattaa hänen mukaansa tuottaa vielä pari vuotta ongelmia ulkomaalaisille käyttäjille. Ellei e-kansalainen hallitse viron kieltä, voi seinä nousta vastaan.

Matkailu it-alaa tuottavampi

Viro mielletään ulkomailla pippuriseksi ja nokkelaksi pikkuvaltioksi, joka näyttää isommilleen mallia sähköisessä asioinnissa. Myös Suomella oli viime vuosituhannenvaihteessa aivan samanlaiset mahdollisuudet kehittäää henkilökorttijärjestelmäänsä Virossa valittuun suuntaan. Suomalaisilta kuitenkin puuttuivat visiot sirulla varustettujen henkilökorttien laajemmasta hyödyntämisestä.

Maailmalle levinnyt digivaltion maine ei ole kuitenkaan tuonut Virolle suoraan mainittavaa taloudellista hyötyä. Infoteknologiaan liittyvän bisneksen osuus maan bruttokansantuotteesta on edelleen vain noin kolmen prosentin tuntumassa. Se on vähemmän kuin yksin suomalaisilta Viron-kävijöiltä saatavat matkailutulot. Koko matkailun osuus maan BKT:sta on noin kymmenesosa.