Ilmastonmuutos näkyy Etelä-Amerikassa: "Säät ovat tulleet hulluiksi"

Perun pääkapungissa Limassa on meneillään 20. kansainvälinen ilmastokokous. Ilmastonmuutos näkyy jo maailman säässä.

luonto
Andien lumihuiput Perussa.
Andien vuoristossa sijaitsevia jäätiköitä uhkaa pikainen sulaminen ilmastonmuutoksen takia.Markku Saksa

Latinalaisen Amerikan polttavin ongelma on Andien jäätiköiden sulaminen, kertoo professori Markku Kanninen Perun pääkaupungista Limasta, jossa on menossa 20. Kansainvälinen ilmastokokous.

Liman kokouksen tärkein päämäärä on tasoittaa tietä Pariisissa vuoden kuluttua pidettävään suureen ilmastokokoukseen, jossa on tarkoitus allekirjoittaa uusi sitova sopimus kuinka ihmiskunta taistelee ilmastonmuutosta vastaan.

Kanninen luonnehti viikonloppuna Liman kokousta siten, että kaikki tulivat Limaan suurin toivein ja odotuksin, koska juuri ennen Limaa oli saatu rohkaiseva uutinen, jonka mukaan Kiina ja Yhdysvallat pääsivät sopimukseen päästöjen vähentämisestä.

– Mutta hyvän alun jälkeen ilmapiiri lässähti ja vanhat kiistat ja kahinat ovat jatkuneet entisen kaltaisina ainakin tämän ensimmäisen viikon aikana, mutta alkavalla viikolla on ehkä odotettavissa parempaa, kun presidentit ja pääministerit tulevat Limaan. Suuresta edistyksestä ei juuri nyt näy merkkejä, mutta ei ensimmäisen viikon jälkeen voi sanoa mitään varmaa, kertoo Kanninen puhelimessa Limasta.

– Jos Limassa ei nyt onnistuta, sitten tulee kiire Pariisin valmistelussa, hän arvioi.

Andit sulavat silmissä

Professori Kanninen on vanha konkari ilmastoasioiden käsittelyssä, sillä hän on ollut mukana kansainvälisessä työssä lähes 25 vuotta. Limassa hän on useassa roolissa, sillä hän on myös YK:n alaisen sopeutumisrahastonjohtokunnan jäsen. Hän on siviiliviraltaan Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professori.

– Sopeutumisrahaston pitäisi korvata esimerkiksi Andien jäätiköiden sulamisesta koituvia vahinkoja esimerkiksi maanviljelykselle. Andien maiden kansantuotteet ovat täysin riippuvaisia sateista ja kasteluvedestä. Jos vettä ei ole, ei mikään kasva.

Kanninen arvioi, että sulamisen aiheuttamasta vesipulasta tulee polttava ongelma miljoonille ihmisille. Andien läheisyydessä on paljon suuria kaupunkeja ja maaseutuasutusta, joilta vedensaanti vaikeutuu tai kokonaan estyy, jos jäätiköt sulavat pois.

Kanninen sanoo, että ilmastoneuvottelujen keskeinen asia on se, miten autettaisiin maita, jotka kärsivät suuria vahinkoja.

– Andien jäätiköiden sulaminen ei ole ennuste eikä arvio, vaan siitä on selkeät näköhavainnot: lumiraja kipuaa ylös ja sama tapahtuu myös Euroopassa Alpeilla. Sulaminen ei ole enää mikään tietokone-ennuste tai arvio, josta voitaisiin olla eri mieltä vaan se tapahtuu kaikkien nähden.

– Kehitysmaiden kannalta rahoitusasia on keskeinen. Nyt pitää näkyä jo jotakin kouriin tuntuvaa siitä, että rahoitusta on tulossa.

Tavalliset ihmiset katselevat esimerkiksi Bolivian pääkaupungissa kuinka komeat lumihuippuiset vuoret menettävät valkoista lunta vuosi toisensa jälkeen ja alta paljastuu musta kallio.

Kanninen on Limassa Suomen valtuuskunnan jäsenenä ja hän on kävi ennen kokouksen alkua edistämässä metsäkatoon liittyvää tutkimushankettaan Perun Amazoniassa

Kannisen mielestä on vielä epävarmaa miten Amazonasin sadedynamiikalle käy. Amazoniasta on tehty monimutkaisia tietokone-ennusteita, mutta vielä ei ole suoria todisteita siitä miten Amazonian ilmasto muuttuu. Esimerkiksi Buenos Airesin seuduilla ja La Plata -joen laakson sademäärien uskotaan vähenevän hälyttävästi. Alueella on paljon maanviljelyksestä, joka kärsii, jos ilmasto muuttuu kuivemmaksi pysyvästi.

– Amazonian muutos edellyttää keskilämpötilan voimakasta kasvua ja jonkinlaista niksausta, joka muuttaa sadedynamiikan. Näiden muutosten aikahorisontti on noin 80–100 vuotta, mutta Andien jäätikköjen sulaminen tapahtuu tässä ja nyt.

Teollisuusmaiden näytettävä tietä

Kanninen kertoo, että vanha asetelma, että saastuttaminen on nimenomaan teollisuusmaiden pahe, on nopeasti muuttumassa.

– Asian myönteinen puoli on se, että teollisuusmaiden kasvihuonepäästöt eivät ole kasvaneet ja niiden suhteellinen osuus vähenee koko ajan. Se kertoo, että talouden kehityksestä huolimatta kasvihuonekaasujen vähentäminen on mahdollista ja että sitä tapahtuu koko ajan.

– Nyt ollaan jo tilanteessa, jossa kehitysmaat saastuttavat ilmakehää yhtä paljon kuin teollisuusmaat. Kiina on suurin saastuttaja eikä enää Yhdysvallat. On aivan oikein, että teollisuusmaat näyttävät tietä ilmastopäästöjen historiallisen taakan jakamisessa. Niiden täytyy kyetä vähentämään päästöjään vaatiakseen sitä muilta.

Säät ovat muuttuneet epävakaiksi

– Kun juttelee mistä tahansa päin maailmaa olevien ihmisten kanssa, he kertovat, että vanhat sääilmiöiden vaihtelut eivät enää pidä paikkaansa. Kovia sateita on sellaisina vuodeaikoina, jolloin ei pitäisi sataa, ja silloin kun pitäisi olla sateita, onkin kuivaa.

Esimerkiksi Meksikossa ihmiset puhuvat, että säät ovat tulleet hulluiksi. Niihin kuuluvat myös kovat myrskyt, ennen näkemättömät tulvat ja kuivuudet. Myös Karibialla ja Keski-Amerikassa trooppiset myrskyt ovat tulleet hurjemmiksi vuosi vuodelta ja aiheuttaneet yhä suurempia vahinkoja.

Maailmanpankin tuoreessa ennusteessa, ennakoidaan, että lämpötila nousee vuoteen 2050 mennessä 2–4 astetta. Ihmisen iholla tällainen lämpötilan nousu ei tunnu missään, mutta kasvi- ja eläinkunnalle sillä Maailmanpankin mukaan vakavat seuraukset.

"Maatalouden sadot pienenevät, tuoreen veden saatavuus muuttuu, merenpinta nousee ja miljoonien ihmisten toimeentulo vaarantuu."

Tähän mennessä maapallon lämpötila on Maailmanpankin mukaan noussut 0,8 astetta.

Markku Saksa, Lima