Brittitutkija: Suomessa vähätellään radikalisoitumisen uhkaa

Suomi yksi pahimmista ongelma-alueista Euroopassa. Suomessa taistelijoiden osuus maan muslimiväestöstä on yli kolme kertaa suurempi kuin Britanniassa, sanoo radikalisoitumista vastustavan Quilliam -säätiön johtaja Haras Rafiq.

Kotimaa

Radikalisoitumista vastustavan Quilliam-säätiön mielestä Pohjoismaissa on jotain pielessä. ISIS-järjestö esittelee brittitaistelijoita näkyvästi propagandavideoissaan, mutta jos otetaan huomioon muslimiväestön koko, houkuttelee Syyriaan ja Irakiin lähteminen suomalaisia enemmän kuin brittejä.

– Suomi on yksi pahimmista ongelma-alueista Euroopassa. Suomessa taistelijoiden osuus maan muslimiväestöstä on yli kolme kertaa suurempi kuin Britanniassa, Quilliam -säätiön johtaja Haras Rafiq sanoo.

Britanniassa on 2,8 miljoonaa muslimia, Suomessa korkeimman arvion mukaan noin 60 000. Siksi pienikin joukko suomalaistaistelijoita heilauttaa prosenttiosuutta reilusti ylöspäin. Rafiq ei kuitenkaan usko sattumaan vaan sanoo, että Suomessa on tehty virheitä.

– Pohjoismaissa ei ole haluttu tunnistaa ja haastaa vihasaarnaajia. Joskus heidän ääri-islamistinen viestinsä ja normaali islaminusko jopa sekoitetaan keskenään. Kun puhun radikalisoitumista vastaan kuulen usein, että en ole "oikea muslimi". Islam on 1,6 miljardin ihmisen uskonto, islamismi moderni poliittinen ideologia.

Maaliskuussa Suomessa puhuneen yhdysvaltalaissaarnaaja Bilal Philipsin maahantulo on kielletty esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Australiassa. Britanniassa kielletyn Islam4UK järjestön entinen johtaja, brittisaarnaaja Anjem Choudary vieraili Suomessa vuonna 2013.

Haras Rafiqin mielestä brittitaistelijat ovat olleet tapetilla, sillä ISIS-järjestö on käyttänyt heitä aktiivisesti viestinnässään.

– ISIS haluaa näyttää, että jos demokratian kodissa kasvaneet, pidättyväisyydestä tunnetut britit voidaan radikalisoida, voidaan näin tehdä kaikille. Brittiaksentilla puhuvasta Jihadi-Johnista on tehty brändi.

Suomesta Syyriaan ja Irakiin on matkannut noin 40 henkilöä. Brittejä on 500, ranskalaisten määräksi on arvioitu yli 900.

Sopeuttaminen ainoa vaihtoehto

Britanniassa on hiljattain otettu käyttöön uusia terrorisminvastaisia lakeja. Syyriassa ja Irakissa taistelleiden paluu Britanniaan voidaan niiden nojalla estää väliaikaisesti. Haras Rafiq toivottaa palaajien pakolliset sopeuttamisohjelmat tervetulleeksi, mutta ei näe maahanpaluukieltoa järkevänä.

– Ongelma siirretään vain muualle. Kuka nämä ihmiset sitten vangitsee? Ehkä maa, jonka ihmisoikeustilanne on huonompi. He voivat myös radikalisoida maanmiehiään edelleen ulkomailta käsin internetin välityksellä.

Quilliamin-säätiön mielestä palaajat täytyy pidättää silloin, kun terrori-iskuaikeista löydetään uskottavia todisteita.

– Syyriasta ja Irakista Britanniaan palanneita on pidätetty 48 tunnin kuluessa maahan saapumisesta, koska heidän on epäilty suunnitelleen iskuja. Iskut ovat epäonnistuneet, koska turvallisuuspalvelujemme ovat tehneet hyvää työtä.

Kaksi Syyriasta palannutta 22-vuotiasta brittiä tuomittiin viime viikolla 12 vuoden vankeusrangaistuksiin terrori-iskujen suunnittelusta.

Internetin islamismi täytyy haastaa aktiivisesti

Britanniassakin radikalisoitumisen painopiste on siirtynyt internetiin, vaikka paikalliset radikaalisaarnaajat ovat olleet ongelma jo 90-luvulta alkaen. Quilliam-säätiön mielestä värväystä vastaan täytyy taistella haastamalla ääri-islamististen mielipiteiden levittäjät aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

– Jokaista radikaalimielipiteitä netissä julkaisevaa vastaan tarvitsemme 20 henkilöä, jotka haastavat heidän ajatuksensa aatteellisella, teologisella ja intellektuaalisella tasolla. Tämän toiminnan täytyy olla organisoitua, mutta aloitteen täytyy tulla kansalaisyhteiskunnan ei hallituksen tasolta.

Quilliam-säätiön mielestä avain onnistuneeseen radikalisoitumisen vastaiseen työhön löytyy yhteistyöstä ääriajattelua vastustavien muslimien ja kantaväestön kanssa:

– Radikalisoitumisen uhan alla oleville täytyy rakentaa vastustuskykyä islamistista ideologiaa vastaan.

Eurooppalaisten taistelijoiden kuolemat lähi-idässä voivat johtaa nostaa alueelle matkustavien määrää edelleen, sillä brittitutkimuksen mukaan läheisen ihmisen esimerkki tai kuolema on usein ratkaiseva tekijä lähtöpäätöksessä.

– Pohjois-Irlannissakin terroristit ovat perustelleet tekojaan sillä, että heidän ystävänsä tai sukulaisensa on tapettu, Haras Rafiq selittää.

Noin 30 Syyriaan ja Irakiin lähteneen britin uskotaan kuolleen taisteluissa.