Selvitys: Soraa ei saa enää ottaa arvokkailta harjuilta

Soran ja hiekan ottoon sopivia harjualueita on Pirkanmaalla enää vähän. Asia käy ilmi mm. ELY-keskuksen tekemästä selvityksestä, jonka mukaan uusia ottolupia ei arvokkaille harjualueille enää pitäisi myöntää.

Suomen harjualueet
Mäntymetsää
Petri Aaltonen / Yle

Sora-, hiekka- ja kalliokiviaineksen tilannetta on selvitelty ELY-keskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Pirkanmaan liiton POSKI-projektissa (siirryt toiseen palveluun). Tarkoitus on sovittaa yhteen pohjavesivarojen ja maa-aineksen suojelu- ja hyödyntämismahdollisuudet.

Kalliokiviainesta löytyy vielä, varsinkin Ikaalisten ja Parkanon suunnasta. Louhimohankkeistakin on usein väännetty kättä, mutta tutkimuksen mukaan käyttökelpoisia kiviainesvaroja on edelleen jälkellä. Kalliokiven louhinta onkin lisääntynyt tällä ja viime vuosikymmenellä.

Arvokasta harjuluontoa on vielä

Sora- ja hiekkaharjujen tilanne on toinen. Niitä on kaivettu varsin raskaalla kädellä. Poski-selvityksen keskeisiin johtopäätöksiin kuuluukin, että arvokkaille harjualueille ei tule enää myöntää uusia maa-aineslupia. Olemassa olevien ottamisalueiden jälkihoitaminen on erityisen tärkeää.

Kohteet on jaettu eri arvoluokkiin. Pirkanmaalla on nyt 8 valtakunnallisesti, 34 maakunnallisesti sekä 89 paikallisesti arvokasta harjualuetta.

Uusi, koko maakunnan laajuisesti arvokas kohde on Ruoveden Siikakangas. Se liittyy laajempaa luontokokonaisuuteen, yhdessä suojellun Siikanevan arvosuon ja sen viereisen Särkikankaan kanssa.

Paikallisten arvoharjujen luetteloon (siirryt toiseen palveluun)on nyt otettu Ikaalisten Teikangas, Ruoveden Santakangas sekä Juupajoen Lakkaharju. Listalta jouduttiin myös poistamaan harjuja, jotka laajamittainen maa-ainesten kaivaminen on ehtinyt pilata.

Painopiste on jo siirtynyt kalliomurskeeseen

Hiekan ja soran ottaminen on vähentynyt samaan aikaan, kun kalliokiviaineksen louhinta on lisääntynyt. Tie- ja muun rakentamisen maa-ainestarve pystyttäneen kattamaan murskeella.

Maa-aineksien esiintymistä tutkittiin vuosien 2012-13 aikana pääosin kakkos- ja kolmosluokan pohjavesialueilla. Tutkitut kunnat olivat Ikaalinen, Kangasala, Punkalaidun, Pälkäne, Urjala, Parkano, Ruovesi, Juupajoki, Orivesi, Mänttä-Vilppula ja Sastamala.