Joulukauppa hiipuu tänäkin vuonna – "Viimeksi laskenut tällä tavalla 1990-luvun laman aikaan"

Kaupan liitto ennustaa, että joulukauppa hiipuu tänä vuonna toista vuotta peräkäin 1,5 prosenttia. Lääkkeiksi kaupan alan piristämiseen Kaupan liitto ehdottaa muun muassa verotuksen keventämistä ja sääntelyn purkamista.

Aamu-tv
Juhani Pekkala ja Arttu Laine
Kauppa on tuskaillut taantumassa ja verkkokaupan vyörytyksessä. Kenttäjohtaja Arttu Laine SOK:sta ja Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala kertovat tulevaisuuden näkymistä.

Kaupan liitto ennustaa, että joulukauppa hiipuu tänä vuonna 1,5 prosenttia viime vuodesta, mikä on jo toinen laskuvuosi peräkkäin. Ostovoiman ennustetaan yleisesti laskevan ensi vuonna kolmatta vuotta peräkkäin.

Nordean tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät joululahjoihin tänä vuonna keskimäärin 311 euroa henkilöä kohden.

Ylen aamu-tv:ssä vierailleen, Kaupan liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan mukaan laskusuunta on poikkeuksellinen.

– Edellisen kerran joulukaupan arvo on viimeksi laskenut tällä tavalla 1990-luvun laman aikaan. Joulukaupan lasku on vakava mittari, sillä se kertoo hyvin vahvasti sen, miten kauppa jaksaa ja miten kansantalous jaksaa. Siinä mielessä siitä pitää olla huolestunut.

Kaupan alan mukaan Suomen kauppaa heikentää esimerkiksi ulkomaisiin verkkokauppoihin nähden liiallinen sääntely ja verotus. Alalla ajetaan myös tuoteryhmien uudistamista, kuten reseptivapaiden lääkkeiden saamista apteekeista myös kauppoihin.

– Lääkkeitä ostetaan jo nyt varsin vapaasti verkosta. Suomalainen kuluttaja saisi 100 miljoonaa euroa rahaa, kun lisääntynyt kilpailu laskisi hintoja. Nikotiinituotteiden kohdalla hintataso laski 15 prosenttia, kun ne saatiin päivittäistavarakauppoihin. Se olisi merkittävä buusti tähän talouteen, sanoo SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine.

Kaupan alalta häviämässä 9 000 työpaikkaa

Kaupan liiton Juhani Pekkalan mukaan sääntelyä pitäisi purkaa kaikin puolin.

– Meillä on muun muassa pakkausjätteiden, pattereiden ja sähköromun vastaanottovelvoitteita ja korkeampi kuluttajansuoja, mitkä sinänsä ovat hyviä asioita, mutta ne nostavat hintoja, sanoo Pekkala.

Pekkalan mukaan kaupan alaa pitäisi kehittää kolmella v-sanalla.

– Ne ovat verotus, vastuu ja verkko. Vaikka verotusta tasataan sillä, että veroa maksetaan myös, kun tavaraa tuodaan meille, niin silti verotus tuo aika ison hintaeron. Verotusta pitää keventää.

Pekkalan mukaan vastuuseen kuuluu kaupan alan työllistämisvaikutusten huomioiminen. Kauppa työllistää lähes 300 000 ihmistä, jos yrittäjätkin lasketaan mukaan. Tämän ja ensi vuoden aikana kaupan alalta on ennustettu katoavan yhteensä 9 000 työpaikkaa.

– On tärkeää, että tämä kehitys ei enää jatku, kaupan ala on kuitenkin Suomen suurin työllistäjä yksittäisenä toimialana.

Monikanavaisuus perinteisen kaupan suuntana

Pekkalan mukaan myös verkon kasvuun on oltava jatkossa riittävästi pelimerkkejä.

– Meillä on oltava tasavertaiset kilpailuolosuhteet ulkomaisen verkkokaupan kanssa. Suomessa kauppaa verotetaan ankarasti ja meillä suomalaista palvelusektoria pidetään suljettuna alueena, mitä se ei kuitenkaan enää ole. Kauppa kilpailee aivan yhtälailla kansainvälisen talouden ja kansainvälisten yritysten kanssa kuin vientiteollisuus, Pekkala arvioi.

Verkkokauppa on haastanut perinteisen kivijalkakaupan, mutta SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan se ei ole kaupan alan laskun perussyy.

– Puhutaan digimurroksesta, mutta nähdäkseni kaupan lasku johtuu kyllä 80-90 prosenttisesti taloustilanteestamme.

Kolmisen miljoonaa ihmistä käy netissä, mutta paljonko netistä kaiken kaikkiaan ostetaan, sitä ei tarkalleen tiedetä. Nettikaupan nousu on kuitenkin kiistaton.

– Verkkokauppa on uusi kanava, mutta perinteinen kanava pitää kutinsa, pelkkä nettikauppa ei riitä. Ulkomaiset nettifirmat jyräävät netissä, koska valikoimaa ja hintatasoa pidetään hyvänä. Me pyrimme yhdistämään molemman kanavat, eli puhumme monikanavaisuudesta ja se on se, mikä loppupelissä ratkaisee, vakuuttaa Laine Ylen aamu-tv:ssä.