Koskeeko päähän, jumittavatko hartiat? – Kehosi aurauskulmat saattavat olla pielessä

Moni ihminen istuu kaiket päivät. Työmatkat kuljetaan autolla, töissä istutaan tietokoneella ja illat näpytetään kännykkää tai tablettitietokonetta kotisohvan uumenissa. Jatkuva istuminen painaa kehon kasaan, ja jopa alakoululaiset saavat nykyään lähetteitä fysioterapiaan. Fysioterapeutti vertaa niska-hartiavaivoja auton aurauskulmiin.

Kotimaa
Mies ja muovinen luuranko.
Tarja Nyyssönen / Yle

Kun mikkeliläinen Markku Lensu aloitti fysioterapeuttina 18 vuotta sitten, olivat niska-hartiavaivat lähinnä keski-ikäisten toimistotyöläisten ongelma. Nykyään iso osa ihmisistä istuu suurimman osan päivästä, ja tämä näkyy fysioterapeutin vastaanotolla.

– Yhä nuoremmille tulee nykyään ongelmia istumisesta, ja vastaanottokäynnit ovat jatkuvasti lisääntyneet.

Markku Lensu kertoo, että istuminen itsessään on jo huono asia, sillä silloin kehon aineenvaihdunta hidastuu. Isoimmat ongelmat kuitenkin syntyvät huonossa asennossa istumisesta.

– Huono ryhti selittää hirvittävän paljon niitä ongelmia. Kukaan ei jaksa istua hyvässä asennossa koko päivää, vaan ryhti alkaa painua etukumaraan. Kun näin tapahtuu, niska- ja yläselän alueelle tulee staattista lihastyötä, jännitystä ja lihakset joutuvat kannattelemaan enemmän kehon painoa. Kyynärvarren, sormien ja ranteen alueilla puolestaan tulee näyttöpäätetyössä paljon toistoja, ja tämä aiheuttaa ongelmia.

Mistään pikkujutusta ei ole kyse, sillä Kelan korvaamista sairauslomista kolmannes aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista, jotka osaksi johtuvat virheasennoista ja huonosta ergonomiasta. Terveyskeskuslääkäri Eija Huttunen Savonlinnasta kertoo, että jopa alakoululaiset saavat lähetteitä fysioterapiaan.

– Tietokoneiden ja kännyköiden äärellä asento painuu kumaraksi. Vaihtelua tietokoneen ääressä vietetyssä ajassa on ikäryhmittäin paljon, mutta jo alakoululaiset saavat lähetteitä fysioterapiaan.

Ryhti on ihmisen aurauskulma

Tyypillisimpiä oireita ovat päänsärky, niskan ja hartioiden erilaiset kiputilat, alaselän kipu sekä huimaus. Myös raajat saattavat puutua huonon ryhdin seurauksena. Markku Lensu kertoo ongelmien johtuvan aineista, metaboliiteista.

– Lihasten työmäärän noustua lihaksen sisälle alkaa kerääntyä aineita. Ensin syntyy lihassupistusmetaboliitteja, sitten muodostuu tulehdusmetaboliitteja ja lopulta sinne muodostuu kipumetaboliitteja.

Kaiken kaikkiaan Lensu muistuttaa, miksi keho kuormittuu istuessa.

Oman kehon aurauskulmat olisi syytä säädättää.

fysioterapeutti Markku Lensu

– Keho kuormittuu siitä, että ryhti menee huonoksi. Puhun aina asiakkaille, että aurauskulmat ovat pielessä. Moni ymmärtää hyvin, että jos auton eturenkaat auraavat, niin renkaat kuluvat nopeasti ja ihmeellisellä tavalla. Omassa kehossa aurauskulmat olisi hyvä myös säädättää eli korjata ryhtiä. Asiantuntija osaa antaa hyviä neuvoja ja harjoitteita siihen.

Istumatyötä tekevillä tulisi olla puoli-istuva asento, jossa lantiosta asti olisi hyvä tuki. Myös takaraivo tulisi olla tuettuna. Silloin istuma-asennon osalta ryhti olisi parempi.

– Jos katsotaan keskivertoa autoilijaa liikenteessä, hyvin harva pitää takaraivoa niskatuessa kiinni. Eli harvoin hyödynnämme sitä tukea, mitä olisi tarjolla. Työpaikoilla ergonomiaan ollaan pikkuhiljaa kiinnittämässä huomiota entistä enemmän. On sähköisiä työtasoja, jolloin osan päivästä voi tehdä töitä seisten. Erilaisia apuvälineitä olisi syytä käyttää hyväksi, jos niitä on tarjolla.

Kaikkeen tottuu – jopa huonoon työasentoon

Yksi iso ongelma istumatyössä on tottuminen. Keho tottuu ajan myötä huonoon asentoon eikä varoita enää virheistä.

– Ryhtiä pitäisi tarkkailla koko ajan. Yleensä siihen puututaan vasta silloin, kun on jo oireita. Täsmällisillä harjoitteilla ryhtiä pitäisi oikaista, saada etukumara asento kehosta pois. Jokaisella ihmisellä on yksilöllisen keho ja yksilölliset ongelmat, mutta muutamilla yleispätevillä jumppaohjeilla ryhtiin voi puuttua.

Ensimmäiseksi Lensu mainitsee istumatyön riittävän tauottamisen, sillä staattinen lihastyö kehittää aiemmin mainittuja metaboliitteja lihaksiin.

Taukoliikunnan tulisi olla riittävän reipasta.

fysioterapeutti Markku Lensu

– Tuolista tulisi nousta riittävän usein, heilutella raajoja reippaasti ja saada veri kiertämään. Ikään kuin liikkeellä huuhdellaan huonot aineet pois lihaksista.

Jos ylävartalo on valmiiksi ison osan päivästä venyttyneenä etukumaraan, ei Lensu suosittele enää venyttävien liikkeiden tekemistä näihin kehon osiin. Sen sijaan yläkroppaa tulisi aukaista vaikka jumppapallon avulla.

– Ison jumppapallon päälle voi mennä selälleen makaamaan, se oikaisee rintarankaa ja kääntää vastaliikkeenä taaksepäin. Pallon päältä voi tehdä vatsalihasliikkeitäkin. Myös niskan ja selän lihaksia on hyvä vahvistaa, mutta näihin liikkeisiin on hyvä hakea yksilölliset ohjeet joko lääkäriltä tai fysioterapeutilta.

Työn ja terveyden yhdistäminen on melkoinen palapeli

Jos istumatyöstä aiheutuvat kehon kipuilut jättää jatkuvasti huomioimatta, voi lopputuloksena olla jopa pysyviä vaurioita.

– Jos olkanivel hankaa kiertäjäkalvosinjänteistöä, voi hankaus pitkittyessään jopa katkaista jänteen. Myös tenniskyynärpää voi kroonistua, ja silloin voi jokin jänne irrota nivelnastastaan. Osalla ihmisistä tulee tulehdussoluja, tulehdus heikentää jännettä, ja kun sitä jatkuvasti käytetään, voi se jopa irrota. Näissä molemmissa tilanteissa tarvitaan kirurgin toimenpiteitä, ja vamman pysyvyys on yksilöllistä.

Fysioterapeutti havainnollistaa sormella kuinka jänne voi jäädä olkanivelen väliin puristuksiin.
Huono ryhti vie olkaniveliä väärään asentoon ja se voi ahdistaa jänteen pinteeseen. Tarja Nyyssönen / Yle

Markku Lensu puhuu nykyisestä työelämän ja terveyden yhdistämisestä palapelina. Jokaisella palasella on merkitystä.

– Jotta oireita ei tulisi ja ihminen pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa, tarvitaan hyvää ryhtiä, lihaskuntoa ja ergonomiaa. Oleellisena osana kuuluu myös stressin ja unettomuuden hallinta. Se ei aina ole mahdollista, kun työtahti on muuttunut kiireiseksi ja ihmiset ovat aiempaa stressaantuneempia ja nukkuvat huonommin. Pitää muistaa, että stressi ja unettomuus heikentävät ihmisen palautumista rasituksesta.