1. yle.fi
  2. Uutiset

Sibeliuksen Finlandia syntyi vapauden kaipuusta, sävelet kertovat Suomen kansan noususta

Jean Sibeliuksen sävellyksistä helpoimmin mieleen tulee ehkä Finlandia. Siihen sisältyvää hymniä on toistuvasti ehdotettu jopa Suomen kansallislauluksi Maamme-laulun tilalle. Finlandia syntyikin kansallisesta vapauden kaipuusta sortajan ikeen alla

kulttuuri
Sibelius ja Suomen lippu
Tiina Kokko / Yle

Jean Sibelius sävelsi Finlandiansa vuonna 1899 venäläisten sortotoimien ja niin sanotun helmikuun manifestin herättämänä. Keisari Nikolai II:n antama manifesti kavensi Suomen autonomiaa ja siitä katsotaan alkaneen ensimmäisen sortokauden. Finlandia joutuikin tuoreeltaan esityskieltoon.

– Venäläiset sortajat havaitsivat mistä teoksessa on kysymys. Finlandia sai suomalaiset heräämään. Se on historiallinen teos, joka tekin Sibeliuksen ja koko suomen nimeä tunnetuksi kautta koko maailman, kertoo savonlinnalainen professori Pentti Savolainen.

– Finlandia lähtee Kalevalan ja ison vihan ajoilta, jossa äiti pitää sylissään lapsiaan. On pakkasta, jäätä ja sortoa. Alkufanfaareissa vaskipuhaltimen iskevät terävästi, samoin kuin iski sortaja. Puupuhaltimet kuvaavat kuinka kansa alistui. Kuitenkin se alkaa vähitellen nousta. Kontrabassot soittavat kuin lähdön sortajia vastaan ja se kiihtyy kun orkesteri yhtyy mukaan. Siinä on hyvin paljon symboliikkaa. Teos huipentuu juuri siinä hymnissä, Pentti Savolainen kuvailee.

Finlandian sanat tulivat sävelten jälkeen

Sibelius ei tarkoittanut Finlandiaa laulettavaksi. Ensimmäiset sanat siihen teki vuonna 1937 tenori Väinö Sola Helsingin vapaamuurariloosissa laulettavaksi. Sekä Sibelius että Sola olivat jäseniä. Sibelius suostuikin tekemään hymnistä mieskuorosovituksen.

– Kun runoilija V.A. Koskenniemen laati hymniin ylevän sanoituksen ”Oi, Suomi katso, sinun päiväs koittaa…” niin laulu levisi kulovalkean tavoin, Savolainen kertoo.

Finlandia oli alusta asti hyvin suosittu myös muualla maailmassa, erityisesti Yhdysvalloissa. Sielläkin siihen tehtiin sanoituksia.

– Finlandia on esimerkiksi monissa virsikirjoissa, esimerkiksi Amerikan presbyteereillä. Se oli myös Biafran kansallislaulu. Yhdysvaltalainen kapellimestari Leopold Stokowski ehdotti sitä jopa maailman kansallislauluksi. Mormonit puolestaan soittavat sitä uruilla tabernaakkeleissaan, Savolainen tietää.

Finlandialla on harvinainen kansallinen merkitys

Finlandian kansallista vapaudenkaipuuta kuvaava merkitys on harvinainen maailman sävelteosten joukossa. Toinen esimerkki löytyy italialaisesta oopperasta.

– Giuseppe Verdin 1842 valmistuneessa Nabucco -oopperassa hebrealaiset vangit laulavat kuuluisan kuoro-osan Va pensiero, jossa he kaipaavat kotimaahansa. Tästä tuli niin voimakas Italian kansaa yhdistävä sävelmä, että se on melkein kuin Italian toinen kansallislaulu. Silloin Itävalta sorti Italiaa ja Va pensiero symbolisoi italialaisten kaipuuta pois sortovallan alta, kertoo Pentti Savolainen.

Tätä tausta vasten ei ole kaukaa haettu ajatus, että Finlandia todella olisi Suomen kansallislaulu Maamme-laulun sijasta.

– Maamme -laulun melodiahan on vanha saksalainen kapakkalaulu, jonka Pacius tavallaan varasti. Siitä on selvät tutkimukset olemassa. Näin ollen Sibeliuksen Finlandia sopisi paljon paremmin Suomen kansallislauluksi ja toivottavasti siitä vielä tulee sellainen, professori Pentti Savolainen sanoo.

Juhlavuonna soi myös Finlandia

Jean Sibeliuksen musiikki soi säveltäjän 150-vuotisjuhlan kunniaksi myös Etelä-Savossa ensi vuonna. Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginorkesterien muodostama Saimaa Sinfonietta aloitti juhlinnan tämän vuoden jouluun alussa konsertilla, joka on kuultavissa myös internetissä e-concerthouse -sivustossa. Saimaa Sinfoniettalla on myös Sibeliuksen lauluja sisältävä konsertti helmikuussa. Ennen maaliskuista Etelä-Korean Sibelius-kiertuetta Mikkelin kaupunginorkesteri pitää lähtökonsertin.

Myös Savonlinnan Orkesteriyhdistys järjestää Sibeliuksen juhlakonsertin maaliskuussa, jolloin ohjelmassa ovat viulukonsertto opus 47 sekä Karelia- ja Finlandia sarjat. Hymnin laulaa tuolloin Savonlinna-kuoro .Konsertista pidetään myös kaksi koululaisesitystä.

Savonlinnan Oopperajuhlat puolestaan päättyvät elokuussa Sibelius -konserttiin, jossa Sinfonia Lahtea johtaa Okko Kamu.

Sibeliuksen syntymäpäivää 8.12. vietetään myös suomalaisen musiikin päivänä. Liputuspäivä se on ollut vuodesta 2011 alkaen.

Lue seuraavaksi