Maa- ja metsätalousvaliokunta lyö nyrkkiä pöytään – "Maataloustuet pitää maksaa ajallaan"

Kansanedustaja Jari Lepän (kesk.) johtama maa- ja metsätalousvaliokunta on ottanut tiukan kannan EU:n uuteen maatalouspolitiikkaan. Suomessa voi jatkossakin vuokrata osan pelloistaan naapurille ja olla aktiiviviljelijä, vaikka omistaisi maneesin.

Kotimaa
Kansanedustaja Jari Leppä (kesk.)
Yle Etelä-Savon Nettistudion vieraana on kansanedustaja Jari Leppä (kesk.). Toimittaja on Maria Bonnor.

Suomessa sorvataan parhaillaan lainsäädäntöä, jolla toteutetaan Euroopan unionin viime vuonna uusittua maatalouspolitiikkaa. Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi viime viikolla oman mietintönsä siitä, miten EU:n lainsäädäntöä tulee Suomessa soveltaa.

Valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) sanoo, että valiokunta halusi käyttää kansallista liikkumavaraa enemmän kuin hallitus omassa esityksessään ehdotti. Hän kertoo neljä esimerkkiä. Ensinnäkään viljelijätukien maksuaikatauluun ei saa tulla ensi vuonna muutoksia.

– Maataloustuet pitää maksaa aikanaan. Kun viljelijät ovat sitoutuneet omiin toimiinsa, mitä valtio on vaatinut, niin valtion pitää toimia luottamusherättävästi ja maksaa sovitut tuet ajallaan.

Mietinnössään valiokunta painottaa, että tukimenettelyissä pitää välttää turhaa byrokratiaa. Maksuaikataulut viivästyvät, jos viranomaisilla ei ole resursseja hoitaa valvontoja ajoissa.

Peltolohkojen yhteiskäyttö on mahdollista jatkossakin

Suomessa vuoroviljely on perinteisesti kuulunut maatalouteen. Kun pellolla kasvatetaan eri vuosina eri kasveja, maaperä säilyy ravinteikkaana. Siksi maa- ja metsätalousvaliokunta esitti, että peltolohkojen yhteiskäytön pitää olla edelleen mahdollista. Etenkin avomaalla toimivien puutarhojen kannalta on tärkeää, että ne voivat tarvittaessa vuokrata puolet omasta peltolohkostaan naapurille toisen kasvin viljelyä varten.

Myös pysyvien nurmien määrittelyä oltiin Lepän mukaan tekemässä tavalla, joka ei sopinut yhteen viljelykierron kanssa. Vuoroviljelyssä pelto jätetään säännöllisesti viljelemättä eli kesannolle. EU-lainsäädönnön mukaan peltolohko saatetaan joutua luokittelemaan pysyvästi nurmeksi, jos se on ollut kesannolla viisi vuotta tai kauemmin.

"Viljelijöiden, jotka ovat viljelleet nurmia osana normaalia viljelykiertoa, on aina ilman seuraamuksia voitava vaihtaa kasvilajia", kirjoittaa valiokunta mietinnössään.

– Kolmas asia on se, että maneesiyrittäjät eivät enää jää ilman maataloustukea silloin, kun heillä on siinä maatila ympärillään, sanoo Leppä.

Kaikkiaan EU:n uusi maatalouspolitiikka vaikuttaa puoleentusinaan suomalaiseen lakiin.

Leppä suomii EU:n uutta maatalouspolitiikkaa

Euroopan unionin uuden maatalouspolitiikan tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista ruoantuotantoa ja sen kilpailukykyä. Samalla järjestelmästä oli tarkoitus tehdä nykyistä yksinkertaisempi. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä kritisoi uudistuksia.

– Kumpikaan näistä tavoitteesta ei lopullisessa päätöksessä toteutunut. Tämä on valitettavaa ja huolestuttavaa, ja toivon, että Euroopan unioni ei tällaisia lakeja tee ja määräyksiä anna, vaan pitäytyy niissä alkuperäisissä tavoitteissaan.