Yle Uutiset Indonesiassa: Hymy auttaa, vaikka hallinto tyrii

Ylen toimittaja Teemu Juhola ja kuvaaja Ivar Heinmaa ovat Indonesian Acehissa. He raportoivat matkablogissa tsunamista selviytymisestä, rauhansopimuksen toteutumisesta ja acehilaisten arjesta.

Ulkomaat
Torilla
Teemu Juhola / Yle

*10.12. *Acehissa hymyillään paljon eivätkä hymyt edes vaikuta ulkokultaisilta. Kulttuuri on sellainen, että vastaantulijalle ollaan yleensä lempeitä. Hymyyn ei pitäisi olla paljon aihetta, mutta Acehissa se onkin tiemmä voimavara.

Torillakin hymyillään ja heilutellaan muukalaiselle. Vihannesmyyjä Nurma sanoo hymyn tekevän hänet onnellisemmaksi. Elämä on kuulemma helpompaa, kun hymyilee.

Nurman kauppa ei kuitenkaan oikein käy torilla, jonka myyjät ovat köyhimmästä päästä acehilaisia.

Useimmat kaupunkien asukkaista tulevat Nurmaa paremmin taloudellisesti toimeen – Aceh on nimittäin indonesialaisittain vaurasta aluetta. Keskipalkka on 250 euron luokkaa.

Niin irvokasta kuin se onkin, toi tsunami Acehiin rahaa ja töitäkin. Nyt kansalaisjärjestöt ja muut hyväntekijät ovat kuitenkin kaikonneet.

Acehin talouskasvu on lysähtänyt alle kolmen prosentin, kun kasvu koko Indonesiassa on viiden prosentin luokkaa. Luonnonvarat täällä ovat huomattavat, mutta niiden hyödyntämisessä on tyritty.

Acehiin kaivataan investointeja. Itsehallintomaakunnan johtajat ovat kuitenkin tehokkaasti karkottaneet mahdolliset tulijat.

Sharia-lain kiristäminen ei missään tapauksessa paranna mielikuvaa Acehista. Hillitön byrokratia ja korruptiokaan eivät houkuttele. Tässä ei tavallisten ihmisten vilpitön ystävällismielisyyskään auta.

Acehilla on ollut myös suunnitelmansa lohkaista osansa Thaimaan ja Malesian turistimassoista.

Tavalliset acehilaiset saisivat turistit tuntemaan olonsa mukavaksi ja tervetulleeksi Sumatran pohjoisosaan. Mahdollisuus raipparangaistukseen (häviävän pieni tosin) ei useimpia kuitenkaan houkuttele.

9.12.** Ilon ja surun kohtauspaikka**

Ilo ja suru kohtaavat Lampasehin alueella lasten keinuessa tsunamissa tuhoutuneen talon vieressä.

Lapset eivät joutuneet kokemaan katastrofin kauheuksia toisin kuin heidän vanhempansa. Suurin osa Lampasehin asukkaista kuoli tsunamissa.

Naisia kuoli täällä paljon miehiä enemmän, koska suuri osa miehistä oli aallon iskiessä kalastamassa. Vaikka monet ovat avioituneet uudelleen, näkee tämän edelleen katukuvassa.

Indonesia Aceh lapsia.
Teemu Juhola / Yle

Selviytymistarinat ovat tylyjä. Vedestä itsensä takaisin elämään taistellut 49-vuotias Yusmidar menetti tsunamissa kaksi lastaan ja 16 sukulaistaan.

Nainen kertoo tukin osuneen häntä kipeästi ylävartaloon. Ruumiilliset vaivat koettelevat lopun elämää, mutta ylittämättömästi pahimpia ovat sielun saamat iskut.

Hän kertoo tarinansa hämmästyttävän avoimesti. Hymy naisen kasvoilla on surumielinen. Yusmidar kertoo islamin auttavan. Saman kuulee liki jokaiselta tsunamista selvinneeltä syvästi uskonnollisessa Acehissa.

Yusmidar asuu ulkomaisella tuella rakennetussa yksikerroksisessa talossa, kuten muutkin Lampasahin nykyisistä asukkaista. Vain viidennes alueen asukkaista eli täällä ennen tsunamia.

Aivan merenrannassa sijaitseva Lampasah on kaikkea muuta kuin haluttua asuinaluetta. Täällä asuvat ne, joiden on pakko.

Pakon tuntua on Yusmidarin elannossakin. Hänen on jatkettava simpukoiden keräämistä, vaikka meri pelottaa.

8.12.**Onni selvisi takaisin riisipellolle**

Bahagia, mies riisipellon laidalla.
38-vuotias Bahagia oli jonkin aikaa sissitaistelijana.Yle / Teemu Juhola

Bahagia on 38-vuotias mies riisipellon laidalla. Hän on menossa ruiskuttamaan hyönteismyrkkyä puolen hehtaarin alalleen.

Riisinviljely on onnistunut alueella viiden vuoden ajan eli siitä lähtien, kun maaperän suolapitoisuus laimeni riittävästi. Valtava aalto pyyhki kaiken näiltä sijoilta tapaninpäivän aamuna kymmenen vuotta sitten.

Bahagia on Acehin kieltä – suomeksi se tarkoittaa onnea. Riisinviljelijä oli nimensä mukaisesti onnekas selvitessään hengissä tsunamista. Hän onnistui pakenemaan kahden lapsensa kanssa kukkuloille.

Muutaman kymmenen asukkaan kotikylästä kuoli seitsemän ihmistä. Se ei ollut läheskään pahimmin kärsinyt kylä Acehin pääkaupungin Banda Acehin lähistöllä. Acehissa tsunamin mukana päättyi noin 170 000 ihmisen elämä.

Bahagia kertoo, että järkytys on syvällä sielussa. Maanjäristyksen jyly, hyökyaalto ja sen seuraukset tulevat edelleen usein uniin.

Tsunami ei ole Bahagian elämän ainoa koettelemus. Hän oli jonkin aikaa sissitaistelijana Vapaa Aceh-liikkeen joukoissa. Tuolloin hän lymysi samankaltaisilla kukkuloilla, jollaiselle pakeni tsunamia.

Rauha on kaikkein tärkeintä, sanoo mies. Kohta hän kaivaa lompakostaan valokuvan, jossa poseeraa nykyisten epävirallisten kodinturvajoukkojen asussa. Hän on näillä tienoilla ikäisekseen tyypillinen mies.

Bahagia valittelee vielä riisisatojen olevan edelleen kehnonlaisia suolan takia. Myös rotat haittaavat. Hän kyselee pohjoisilta tulijoilta, miten pääsisi eroon riisipeltoa tärvelevistä rotista. Tähänkään meillä ei ole vastausta.

7.12. Kuka muistaa Acehin?

Merinäkymä Indonesian Acehista.
Merinäkymä Indonesian Acehista.Teemu Juhola / Yle

Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen joulu-tammikuussa kymmenen vuotta sitten maailma katsoi tänne Acehiin. Tsunamissa oli kuollut täällä noin 170 000 ihmistä. Se on järkyttävä määrä kuolleita alueella, jolla asui tuolloin reilut neljä miljoonaa ihmistä. Jumalan selän takana olevasta kolkasta tuli huomion kohde.

Elokuussa 2005 Aceh puolestaan katsoi Suomeen. Itsenäisyydestä lähes 30 vuoden ajan taistellut Vapaa Aceh-liike ja Indonesian hallitus olivat päässeet rauhansopimukseen presidentti Martti Ahtisaaren välityksellä Suomessa käydyissä neuvotteluissa. Vähitellen Aceh unohtui.

Erityisitsehallinnon rauhansopimuksessa saaneesta maakunnasta tuli yksi maailman unholaan vaipuneista kriisipesäkkeistä.

Mitä Acehiin kuuluu nyt, kun Kaakkois-Aasian tsunamista tulee pian kuluneeksi kymmenen vuotta. Ensi elokuussa on mennyt saman verran rauhansopimuksesta.

Miten acehilaiset ovat toipuneet tsunamista? Voiko mätänevien ruumiskasojen näkemisestä edes toipua? Yle Uutiset kirjoittaa Acehista matkablogissa.