Levoton lapsi ei tarvitse aina diagnoosia – käytöshäiriöiden tunnistamista vahvistetaan Lahdessa

Esi- ja perusopetukseen halutaan Lahdessa lisää neuropsykologista asiantuntemusta. Käytös- ja oppimishäiriöiden varhainen tunnistaminen ja oikea tuki voisivat lyhentää esimerkiksi perheneuvolan jonoja.

Kotimaa
Poika luokkahuoneessa.
YLE / Vesa-Matti Ruuska

Käytös- ja oppimishäiriöiden tunnistamista ollaan kehittämässä Lahden kouluissa ja päiväkodeissa.

Tavoitteena on palkata ensi vuonna esi- ja perusopetukseen kaksi psykologia, joilla on erityisosaamista neuropsykologiasta. Myös opettajien osaamista käytös- ja oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja lasten tukemisessa aiotaan parantaa.

Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilposen mukaan lasten levottomuus on lisääntynyt.

– Minulla on käsitys, että erityisen tuen tarpeen kasvu 2000-luvun aikana on ollut yhtä aikaa sitä, että on opittu lisää lasten tuen tarpeesta ja toisaalta koulujen viestin mukaan lapset ovat levottomampia ja jaksavat keskittyä lyhyemmän aikaa.

Koulujen oppilashuollon kehittäminen liittyy lasten ja nuorten neuropsykiatrisen hoitoketjutyöryhmän tavoitteisiin. Päijät-Hämeen kuntien yhteinen työryhmä on toiminut vuoden alusta, ja se paneutuu alueen pulmakohtiin, esimerkiksi arjessa tarvittaviin tukimuotoihin ja niiden oikea-aikaiseen kohdentamiseen.

– Kouluterveydenhuolto on keskeinen toimija ja sinne olisi tarvetta rakentaa riittävä neuropsykiatristen pulmien tukijärjestelmä arjen sujumiseksi. Usein perustasolle rakennettu tuki on riittävä ja paras ratkaisu näissä ongelmissa ja erikoissairaanhoidon osuus on tutkimukseen ja hoidon suunnitteluun painottuva, arvioi nuorisopsykiatrian ylilääkäri Pirjo Sipiläinen Päijät-Hämeen keskussairaalasta.

Moni asia vaikuttaa lapsen käytökseen

Opetus- ja koulutusjohtaja Lassi Kilposen mukaan osaamisen lisääminen kouluihin voi helpottaa esimerkiksi perheneuvolan jonoja.

– Lisäämme osaamista, jotta tiedämme, mistä lasten käytöspulmat voivat johtua. Ne eivät aina ole neuropsykologisia oireistoja, vaan ne voivat olla arkeen liittyviä asioita kuten liian vähäinen unen määrä, liian vähäinen ulkona oleminen tai vanhempien aika lapsilleen.

Kilposen mukaan pienilläkin asioilla voidaan vaikuttaa lapsen oppimiseen ja keskittymiseen, kunhan tietopohja on hallussa. Esimerkiksi luokkatilan rauhoittaminen liioista ärsykkeistä voi helpottaa opiskelua.