Tiedemaailman salapoliisit selvittävät kynttilän mysteeriä

Kynttilöiden perinteisille raaka-aineille etsitään nyt entistä luonnonmukaisempia ja turvallisempia vaihtoehtoja. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kynttilät palavat lähes tauotta, kun tutkijat selvittävät kynttilöiden ja raaka-aineiden käyttäytymistä. Mäntyöljykynttilöitä saattaa olla saatavilla jo ensi vuonna.

Kotimaa
Kynttilä.
Jussi Kallioinen / Yle

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdään salapoliisityötä kynttilöiden parissa.

Viisikerroksisen rakennuksen tutkimushuoneessa palaa iso joukko erilaisia tuikkuja ja kynttilöitä, joiden sulamista ja palamista tarkkaillaan. Kynttilöiden kaikki markkinointierät testataan, että ne täyttävät turvallisuus- ja palovaatimukset.

Parafiini on maaöljyn tislauksessa syntyvä aine. Kun öljy hupenee, perinteiselle kynttilöiden raaka-aineelle käy samoin. Tilalle tarvitaan uusiutuvia raaka-aineita, joita tutkijat nyt selvittävät.

– Kynttilänvalmistuksessa pyritään pois parafiinipohjaisista raaka-aineista. On tiedossa, että niiden saatavuus heikkenee. Toisaalta pyritään luonnonmukaisiin, uusiutuviin raaka-aineisiin, kertoo tutkijaopettaja Satu-Pia Reinikainen.

Uusiutuvia raaka-aineita kynttilöille ovat kasvipohjaiset öljyt. Kotimaassa kynttilöiden raaka-aine saattaa tulevaisuudessa olla vaikka mänty- tai rypsiöljy.

Myös eläinperäiset rasvat ovat käyttökelpoisia, ja ne olisivat myös paluu historiaan kynttilänvalmistuksessa.

– Joitakin kasvipohjaisia kynttilöitä on jo markkinoilla. Esimerkiksi soijapapu- ja palmuöljypohjaisia kynttilöitä on saatavilla. Kaikki pöytäkynttilät ovat vielä parafiini- tai steariinipohjaisia, kertoo Reinikainen.

Kotimaisia raaka-aineita odotetaan vielä. Reinikaisen mukaan mäntyöljypohjaisia kynttilöitä saattaa olla saatavilla jo vuoden sisällä.

Perinteiset kynttilämateriaalit, steariini ja parafiini, tulevat usein ulkomailta. Kehitystyöllä pyritään myös parantamaan kotimaisen kynttiläbisneksen kilpailukykyä.

Kynttilöistä entistä turvallisempia

Lappeenrannan yliopisto kehittää kynttilöitä Suomen Kerta Oy:n kanssa, joka tunnetaan Havin kynttilöistä.

Tuotekehityksellä kynttilöistä on tullut tutkijan mukaan entistä turvallisempia ja laadukkaampia.

Teemme täällä tietynlaista salapoliisityötä.

Satu-Pia Reinikainen

– Kynttilä palaa yhä puhtaammin, ja siitä jää entistä vähemmän jäännöstä. Melkein kaikki materiaali palaa loppuun saakka.

Tutkijan mukaan materiaalien laadulla on merkitystä, sillä niihin liittyy myös suurin turvallisuusriski. Laadukkaasta kynttilästä ei vapaudu ilmaan vaarallisia aineita.

– Vaarallisin aine on noki. Jos kynttilä palaa vedottomassa paikassa ja on tehty hyvin, sen ei pitäisi noeta, Reinikainen sanoo.

Tarkkaa tutkimustyötä

Kynttiläteollisuus on ollut pitkälti perimätiedon varassa. Niinpä tieteeseen pohjautuvalle peruskehitystyölle on hyvinkin tilaa.

Tuikkusia tulee polteltua mökillä ja pihalyhdyssä. Muuten näen riittävästi kauniita liekkejä työpaikalla.

Satu-Pia Reinikainen

– Teemme täällä tietynlaista salapoliisityötä, kun etsimme parhaita raaka-aineita ja syitä siihen, miksi jokin kynttilä käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Meillä on käytettävissämme tarkkoja mikroskooppisia menetelmiä ja sulamista tarkastelevia laitteistoja. Katsomme kiteisiin kynttilän sisälle tai tutkimme valomikroskoopilla langan säikeitä.

Tutkimustyö kynttilöiden parissa jättää tutkijalle intoa nauttia kynttilöistä vielä kotioloissakin.

– Tuikkusia tulee polteltua mökillä ja pihalyhdyssä. Muuten näen riittävästi kauniita liekkejä työpaikalla, naurahtaa Reinikainen.