Vanhempien juominen on aina myös lapsen asia: "Nuorilla on koko ajan tuntosarvet pystyssä"

Alkoholismi ei aina tarkoita sitä, että ihminen menettää koko elämänsä hallinnan, putoaa pois työelämästä ja syrjäytyy. Myös "hyvien perheiden" vanhemmat voivat alkoholisoitua. Joka neljäs nuori kokee vanhempiensa alkoholinkäytön ongelmana, eikä juominen jää lapsilta koskaan huomaamatta.

Kotimaa
päihdeäiti, viina, äitiys
Juho Liukkonen / Yle

Vanhemman päihdeongelma kielletään usein aktiivisesti koko perheen voimin. Kyseessä voi olla siisti, hyvästä työpaikasta kotiin lasten luo saapuva aikuinen, joka avaa viinipullon ruoan kanssa. Siinä samassa meneekin lasi toisensa perään. Sitten toinen pullo.

Ongelmajuomisen rajoista uskalletaan puhua Suomessa hyvin vähän. Juominen myös mielletään yksityisasiaksi. Se on aikuisen ihmisen oma asia, eivätkä vanhemmat usein myöskään ymmärrä alkoholiongelmansa vakavuutta.

Lasinen lapsuus teetti vuonna 2011 Taloustutkimuksella tutkimuksen, jossa selvitettiin nuorten suhtautumista vanhempiensa juomiseen. 12-18 vuotiasta vastaajista joka neljäs koki vanhempien juomisen aiheuttavan jonkinlaisia haittoja.

Vastaajat kokivat häpeää, inhoa ja pelkoa. Lasinen lapsuus -projektipäällikkö Minna Ilva kertoo, että heille tulee paljon yhteydenottoja nuorilta, joilla on perheessä pintapuolisesti kaikki asiat kunnossa. Vanhemmat ovat edelleen työelämässä ja tulotaso on hyvä. Ongelma ei katso sosiaalista statusta.

Kun lapsi syntyy perheeseen, niin alkoholi alkaa olla sosiaalinen haitta kaikille

Vaiettu ongelma

– Kansainvälisissä tutkimuksissa puhutaan jo alkoholin passiivisista haitoista muille. Juomista on Suomessa pidetty yksilön asiana ja kunnia-asiana. Se ei kuulu kenellekään. Kun lapsi syntyy perheeseen, niin alkoholi alkaa olla sosiaalinen haitta kaikille, Perhekoti Pallon palvelujohtaja Sari Airas perustelee.

Airaksen melestä "viinin lipittelyn" kulttuuri on tullut Suomeen Etelä-Euroopasta, mutta osa suomalaisista ei noudata eteläeurooppalaista sivistynyttä annostelua alkoholin suhteen.

Perhekoti Pallossa nähdään, miten vahvasti vanhempien juominen vaikuttaa lapsiin. Lapsen järkkymätön uskollisuus vanhempaa kohtaan johtaa usein siihen, että salaisuudesta tulee taakka. Lapsi odottaa, pelkää ja lopulta selvittelee vanhempien kännissä syntyneitä riitoja. Juopunut aikuinen ahdistaa ja pelottaa lasta ja lopulta liiallinen alkoholin käyttö alkaa vaikuttaa lapsen ja vanhemman suhteeseen. Lapsen luottamus vanhempaa kohtaan kärsii.

Lapsi oppii vanhemman esimerkistä myös valehtelemaan ja piilottelemaan ikäviä asioita. Ongelmia aletaan käsitellä vasta täysi-ikäisenä. Kuitenkin jo alle kuusivuotialle lapselle koituvat haitat ovat monikerroksisia.

– Puhutaan isoista pyskososiaalisesta ongelmista, joita äidin juominen lapselle pysyvästi aiheuttaa. Näitä ovat muun muassa häpeän ja ahdistuksen tunteet, tapaturmariski, terveyshaitat ja somaattiset sairaudet, Airas listaa.

Juominen ei koskaan jää huomaamatta

Lasten ja nuorten harhauttaminen juomisen suhteen ei onnistu. Lasinen lapsuus -projektisuunnittelija Koko Hubaran mukaan lapset tarkkailevat seikkaperäisesti kodin tapahtumia ja ilmapiiriä.

Nuoret pohdiskelee sitä, että nyt on joulu tulossa ja miten tässä käy

– Nuoret pohdiskelee sitä, että nyt on joulu tulossa ja miten tässä käy. Vanhemmat ovat ennenkin luvanneet olla juomatta ja ovat silti juoneet. Tuleeko ilmiriita? Nuorilla on koko ajan tuntosarvet pystyssä joka suuntaan, Hubara muistuttaa.

Sari Airas on samaa mieltä Hubaran kanssa siitä, että lapset tunnistavat rajan oikean ja väärän alkoholinkäytön välillä.

– Kyllä meidän lapsilla kaikista tarinoista kuuluu se, ettei alkoholinkäyttö kuulu kotiin. Juhlissa se hyväksytään, mutta ei arkena. Arkijuominen ja kotona juominen ovat yleistyneet ihan hirveästi. Ennen mentiin kapakkaan ja nyt ollaan kotona. Mollemmat vanhemmat ottavat alkoholia ja tappelevat, Airas jatkaa.

Ensimmäinen askel on puhuminen

Sammontorin nuorisotilan nuoriso-ohjaaja Niina Ljungkvist törmää useita kertoja kuukaudessa tilanteeseen, jossa nuori alkaa spontaanisti kertoa vanhempiensa alkoholinkäytöstä. Nuoret eivät juurikaan hakeudu puhumaan nimenomaan kyseisestä aiheesta, mutta toisinaan toisesta aiheesta keskustelu päätyy vanhempien juomiseen.

Minna Ilva korostaa, että lapset syyttävät usein itseään vanhempien juomisesta. Lapsi saattaa kokea, että vanhempi juo, koska hän on tehnyt jotain väärin.

Asioista voi ja pitää pystyä puhumaan

– Haluaisin muistuttaa, että lapsi tai nuori ei ole yksin. On muitakin samassa tilanteessa olevia ja verkosta löytyy vertaistukea. Lisäksi apua on aina saatavissa. Asioista voi ja pitää pystyä puhumaan, Ilva kertoo.

Verkon testit (siirryt toiseen palveluun)ja kysymykset (siirryt toiseen palveluun)auttavat huomaamaan, mikäli omaan alkoholinkäyttöön pitäisi kiinnittää huomiota. Airaksen neuvot alkoholin liikakäyttäjille ovat selkeät: puhu toiselle aikuiselle. Työterveyshuollossa, puolisolle, omalle vanhemmalle tai vaikka ystävälle.

– Kyllä kannattaa puhua ja ottaa esiin peilejä. Jos ystäväpiirissä ei ole muita kuin samalla tavalla alkoholia käyttäviä, niin se on hälyttävä merkki. Jos kaikki sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika liikkuvat alkoholin ottamisen ympärillä, niin sekin on huono merkki, Airas muistuttaa.

Lapsi kaipaa selvin päin olevaa aikuista, joka haluaa tehdä lapsen kanssa asioita.

– Jos yhteistä tekemistä ei lasten kanssa ole, niin se on iso merkki siitä, että meidän aikuisten pitää tehdä jotain toisin, Airas toteaa.

Lapsille apua tarjoaa verkossa muun muassa A-klinikkasäätiön Varjomaailma (siirryt toiseen palveluun).