Sari Helin: Lapsi ei halua lomavipillä Phuketiin

Lapsi haluaa lomallaan, että aikuinen olisi rento eikä riitelisi tai ryyppäisi, kirjoittaa Sari Helin blogissaan.

Sari Helin
Sari Helin.
Liisa Valonen

Taloudellinen epävarmuus jäytää suomalaisten talvimatkahimoa - eikä hetkeäkään liian aikaisin. Hyvään lomaan ei tarvita ruukuissaan huojuvia palmuja viiden tähden hotellin terassilla etenkään lasten mielestä, joille lomaksi riittää, että vanhempi katsoo kohti.

Viime vuosien matkailutrendien perusteella suomalaiset perheet eivät ole olleet köyhiä eikä kipeitä. Kaikki itseään kunnioittavat kansalaiset ovat valloittaneet sankoin joukoin ensin ylipitkät lomalennot ja sen päälle kaukokohteet niin navakasti, että kotiin jäävien joukko on alkanut tuntua vähemmistöltä. En tiedä, onko se ollut joukkohysteriaa, naapurikateutta tai kilpailua - joka tapauksessa yht’äkkiä ihan tavallisilla ihmisillä on ollut varaa heittää tonnikaupalla rahaa valkoiselle hiekalle.

Tai sitten sitä varaa ei ole ollut, mutta silti on menty luotolla. Eikä siinä mitään, jokainen tekee veloilla ja saatavillaan ihan juuri mitä haluaa, mutta mitään elämää suurempaa onnea kalliilta kaukomatkoilta ei heru. Ennen lomaa aikuisen stressitaso yleensä kasvaa huippuunsa, koska loman ajan työt on tehtävä etukäteen. Lomien aikana taas riidellään, ryypätään, uhkaillaan ja kiukutellaan ihan samalla tavalla kuin kotimaassa arkena silä erotuksella, että tyyriin loman päälle jää vielä maksettavaksi tavallista suurempi määrä laskuja. Viimeistään viikossa loman vaikutus on unohtunut loman hinnasta riippumatta.

Lomamatkat on suunniteltu aikuisten haluja varten, vaikka niitä nimitettäisiin perhelomiksi. Lasten lomaan ei tarvita matkaa kaukokohteeseen vaan ihan lähelle, aikuisen kainaloon. Lapsi haluaa lomallaan, että aikuinen olisi rento eikä riitelisi tai ryyppäisi. Lapsi haluaa, että aikuinen ei räplää älypuhelintaan samalla kun puhuu hänelle. Lapsi haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, jotta hän voisi kysyä aikuiselta lapsenmieltään askaruttavia kysymyksiä. Lapsen toiveet ovat helppoja, mutta yllättävän vaikeita toteuttaa. Vai milloin viimeksi otit lapsen kainaloosi ja luit hänelle sängyssä hyvän tovin Aku Ankkaa?

Tietenkin lapset pitävät myös uima-altaista ja lumisista rinteistä, kuka ei pitäisi. Mutta lapsen lomamieli ei ole niistä kiinni samalla tavalla kuin aikuisen lomamieli, joka vaihtelee sen mukaan, millaisen kuvan kohteesta saa lavastettua sosiaaliseen mediaan. Aikuiselle lomamatka on liian usein näytelmä, lapsi taas rakastaa aitoa elämistä.

Jos lapsi saisi valita, lapsi valitsee lautapelit surffilaudan sijaan, viiden tunnin keskittyneen Lego-rakentelun New Yorkin MOMAn sijaan sekä luontopolun sen sijaan, että perheen pitää suorittaa lomaa. Mikään ei toki estä onnistunutta lautapeli-iltaa ja Legon rakentamista hyvässä hengessä palmun alla, mutta palmun alunen ei ole lapsen onnen edellytys. Aikuinen voi luulla, että hyvä kaukomatka tuo hänelle onnen, mutta onnen voi tuoda vain todellinen läsnäolo hetkessä. Hetken sijainti on toisarvoinen asia.

Sitä paitsi, lomaan tuhlatut vippitonnit ovat siinäkin mielessä haaskuuta, että kaukoloma lasten kanssa pitää sisällään ihan ne samat sisarustappelut, ruokatappelut, unitappelut ja lelutappelut höystettynä mahdollisella malarialla ja turistiripulilla - siis miksi lähteä ja vielä maksaa siitä lystistä itsensä kipeäksi?

Sari Helin
Kirjoittaja on yrittäjä ja Huono äiti -blogin perustaja