Bussireittien määrä uhkaa romahtaa Uudellamaalla – rahat eivät riitä edes kriittisimpiin yhteyksiin

Joukkoliikennettä uhkaavat Uudellamaalla lähivuosina merkittävät heikennykset. Valtion rahoitus on jäänyt jälkeen kasvavista kuluista eikä pelimerkkejä yhteyksien ylläpitämiseen tahdo löytyä kunniltakaan. Seuraavaksi bussivuoroja joudutaan karsimaan Tuusulassa vuoden vaihtuessa.

Kotimaa
Bussi Hyrylän linja-autoasemalla.
Yle

Hyrylän linja-autoasemalla on alkuiltapäivästä vielä hiljaista. Kyytiä kotiin odottaa laiturilla Sebastian Sotavalta, jonka koulumatka käy päivittäin Nurmijärveltä Tuusulaan. Naapurikuntien väliset yhteydet eivät saa häneltä kehuja.

– Aika huonosti toimii. Vaikka Nurmijärveltä on tosi lyhyt matka, pitää aamulla ja illlalla odottaa ainakin se puoli tuntia. Busseja menee harvakseltaan ja päivällä ei melkein ollenkaan.

Busseja menee harvakseltaan ja päivällä ei melkein ollenkaan.

Sebastian Sotavalta

Hieman myöhemmin Hyrylässä laiturille hyppää Helsingin bussista Anne Melart. Hänen mukaansa Helsingin keskustaan pääsee vielä kohtuullisen hyvin, vaikka aamuisin tahtoo usein olla ahdasta.

– Joitakin vuoroja on jo lopetettu ja se on aamuisin aika hankalaa. Tässä on kuitenkin aika paljon ihmisiä ja jotkut bussit pakkautuvat aivan täyteen.

Vuoden vaihtuessa sekä Sotavallan että Melartin kulkeminen uhkaa vaikeutua entisestään. Nurmijärvelle kulkeva linja lakkaa näillä näkymin kokonaan ja vuoroja Helsinkiin karsitaan etenkin hiljaiseen aikaan iltaisin ja viikonloppuisin.

Joukkoliikennerahat pysyneet samoina kymmenen vuotta

Joukkoliikenteen järjestämisestä HSL:n ulkopuolisella alueella vastaa Uudenmaan ELY-keskus, jonka käytettävissä olevat määrärahat eivät ole kymmeneen vuoteen kasvaneet.

ELY-keskuksen joukkoliikenne- ja maankäyttöryhmän päällikön Susanna Kaitasen mukaan tämä näkyy jo nyt vuorojen ja reittien määrässä.

– Olemme arvioineet, että 2010 vuodesta lähtien on vuositasolla 10-15 prosenttia vähennetty liikennettä joka vuosi. Se vastaa kustannustason nousua suurin piirtein. Ihan aito huoli meillä kyllä on joukkoliikenteen säilymisestä.

– Tavallisen virkamiehen arki on jatkuvaa puntarointia sen suhteen, onko tärkeämpää vaikuttavuus, eli että saadaan mahdollisimman paljon matkustajia, vai se, että saadaan jonkinalainen peruspalvelutaso syrjäsemillä seuduillakin säilymään, hän jatkaa.

Uhan alla miljoonien kilometrien liikenne

Joukkoliikenteen järjestämistavat Uudenmaan HSL:n ulkopuolisella alueella ovat parhaillaan murroksessa. Uusi joukkoliikennelaki avasi bussiliikenteen kilpailulle vuonna 2009, ja liikennöitsijöiden kanssa tehtyjä siirtymäajan sopimuksia on lähivuosina päättymässä noin 40 miljoonan kilometrin edestä.

– En nyt sanoisi, että ne kaatuvat meidän syliiimme, mutta iso osa niistä ei järjesty markkinaehtoisesti. Meille tulee eteen päätösten ja mietinnän paikka, mitä niille tehdään, kun rahoitusta ei ole, Kaitanen toteaa.

Ihan aito huoli meillä kyllä on joukkoliikenteen säilymisestä.

Susanna Kaitanen, Uudenmaan ELY-keskus

Hän perää valtiovaltaa ottamaan ratkaisuissa suuremman roolin.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä 4,6 miljoonan euron määrärahaan ei kuitenkaan luvata korotusta. Ministeriön liikennemarkkinat-yksikön päällikkö Tero Jokilehto muistuttaa, että joukkoliikenteen järjestämiseen ei kenelläkään ole lakisääteistä velvoitetta.

– Joukkoliikenne on sinällään vapaaehtoinen palvelu. Käytännössä kunnat joutuvat omasta joukkoliikenteestään kantamaan vastuun silloin, kun se ei synny markkinaehtoisesti.

Kuntien kaivettava kuvetta

ELY-keskuksen joukkoliikennerahat eivät jatkossa riitäkään edes kriittisimpien yhteyksien turvaamiseen ilman kuntien yhä suurempaa rahoitusosuutta.

Porvoossa liikenne on jo aiemmin saatu käynnistymään markkinaehtoisesti. Nurmijärvellä bussit puolestaan kilpailutettiin ja kunta lisäsi omaa rahoitusosuuttaan merkittävästi. Vastaavia päätöksiä on muutaman vuoden sisällä tehtävä muun muassa Lohjalla ja Vihdissä.

Juuri nyt ongelman edessä ollaan Tuusulassa, missä tarjouksia kilpailutukseen tuli vain vähän ja ne osoittautuivat liian kalliiksi. Kunta ei myöskään ole päättänyt oman rahoituksensa lisäämisestä. Summasta puuttuu tällä hetkellä noin miljoona euroa.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Petri Ahonen (kok.) vakuuttaa tästä huolimatta, että joukkoliikenne on keskeinen osa kunnan tulevaisuuden toimintaa ja sitä halutaan kehittää.

– Heti vuoden vaihteen jälkeen on paljon mahdollista, että jotkut vuorot loppuvat, mutta pitkällä tähtäimellä me haluamme kehittää joukkoliikennettämme pääkaupunkiseudulle. Uskon vahvasti, että ensi keväänä me pystymme järjestämään lisärahoituksen näiden reittien jatkamiseksi.

Kehärata sotkee kuvioita

Tuusulassa reittien suunnittelua vaikeuttaa myös ensi vuonna aloittava Kehärata. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Helsinkiin suuntautuvasta matkustuksesta hoidetaan todennäköisesti liityntäliikenteenä radan varteen. Tämä on omiaan lisäämään liikennöitsijöiden epävarmuutta.

– Yritykset, jotka ovat aikaisemmin hoitaneet liikennettä markkinaehtoisesti, eivät uskalla nyt sitoutua siihen. Tähän liittyen on annettu hallituksen esitys, jossa kahden vuoden minimiliikennöintiaika poistettaisiin. Silloin liikennöinnin aloittaminen olisi helpompaa, vaikka markkina olisi muuttumassa, Jokilehto Liikenne- ja veistintäministeriöstä huomauttaa.

Hyrylän linja-autoasemalla bussia odotteleville matkustajille sekä kunnan että valtion päätökset saattavat valitettavasti tulla liian myöhään.

– Suunnitelmat kuulostavat aika huolestuttavilta. Toivottavasti linja ei oikeasti lakkaa, koska jollain pitäisi kouluun päästä, Sebastian Sotavalta toteaa ennen kuin hyppää bussiin 637.

– Vuorojen lakkauttaminen kuulostaa ihan typerältä, koska se vain lisää autoliikennettä Helsingin suuntaan, harmittelee puolestaan Anne Melart.