Kartoitus yllätti: harvinainen jalopuu onkin paljon luultua yleisempi

Harvinainen ja pääosin Hämeessä kasvava kynäjalava on maan tutkituimpia puita. Luonnonvaraiset puut tunnetaan lähes yksilöittäin. Uusi kartoitus on moninkertaistanut tunnetun kynäjalavien määrän. Mutta komealla ja pitkäikäisellä jalopuulla on myös uhkansa, kuten rantarakentaminen, kuusen työntyminen rannoille, vieraskasvit ja uhista pahin, tappava jalavatauti.

Kotimaa
Suuri kynäjalava eli kynneppää Retulansaaressa Hattulassa
Markku Karvonen / Yle

Vastajulkistettu Vanajaveden kynäjalavien kartoitus on moninkertaistanut tunnetun puiden yksilömäärän aiemmin tiedetystä. Kynäjalava on harvinainen, meillä levinnäisyysalueensa pohjoisrajalla kasvava jalopuu, jonka tärkein kasvupaikka on Vanajaveden seutu.

Aikaisempi vuonna 1997 Jouko Herityn tekemä kartoitus löysi Vanajaveden alueelta 5 000 kynäjalavaa.

Kartoituksen tekijä, luontoharrastaja Kari Järventausta arvioi, että nyt tutkitulla alueella kasvaa 85 prosenttia Suomen kynäjalavista. Hän laski, että Vanajaveden alueella on lähes 11 000 luonnonvaraista kynäjalavaa. Näistä noin puolet kasvaa järven pääaltaalla ja puolet Hattulan-Hämeenlinnan kapeikossa.

Selityksiä suurelle kannalle

Kari Järventaustan mukaan yllättävän suuri kanta selittyy kahdesta syystä. Toisaalta nyt maalta tehty tutkimus oli huomattavasti kattavampi ja tarkempi kuin aiemmat veneestä tehdyt tutkimukset. Toisaalta viime vuosina siemensadot ovat olleet runsaita, ja nuoria puita löytyi runsaasti. Keskimäärin alle 15-vuotiaita puita löytyi yli 4 000.

Hattula on varsinainen kynäjalavien emäpitäjä. Kartoituksen puista melkein 9 000 kasvoi Hattulassa. Tunnetuin yksittäinen kasvupaikka on Vanajanselän Retulansaari.

Kartoituksessa löydettiin myös useita hienoja rantalehtoja, jotka ovat kynäjalavan parhaita kasvupaikkoja. Kari Järventausta kutsuu kynäjalavaa sateenvarjolajiksi: missä puu viihtyy, siellä on hyvät olosuhteet muillekin vaativille lajeille. Hän uskoo suojellun lajin menestyvän jatkossakin.

Tulevaisuudessa mahdollisuuksia ja uhkia

Ilmastonmuutos suosii kynäjalavaa, toisaalta luvattomat hakkuut, rantarakentaminen ja ruoppaukset ovat verottaneet kantaa.

Kari Järventausta nimeää kynäjalavalle neljä pahinta uhkaa. Ne ovat rantarakentaminen, rantojen kuusittuminen, Vanajavedellä rehottavan vieraslaji isosorsimon ylivoima puun taimiin verrattuna, sekä ilmaston lämpenemisen mahdollisesti tuoma jalavatauti, joka voi tuhota kokonaisen maan jalavakannan.