Virolainen savusaunaperinne Unescon kulttuuriperintölistalle

Viron Võrumaalla uskotaan savusaunan liittämisen osaksi Unescon maailman henkistä kulttuuriperintöä pelastavan yli 700 vuotta vanhan perinteen jatkumisen.

kulttuuri
savusauna talvimaisemassa
Hitaasti lämpiävä savusauna on vielä tuttu näky Viron Võrumaalla.Võro Instituutti

Savusaunan ystävien on kiittäminen Kaakkois-Virossa sijaitsevan Võrumaan aktivisteja siitä, että katoamassa oleva saunaperinne on saatu mukaan YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön kulttuuriperinnön luetteloon.

Kymmenisen vuotta Virossa tehdyn tutkimuksen mukaan juuri vanhalla Võrumaalla oli savusauna edelleen elämänmuodon tärkeä osa. Muualla Virossa perinne oli jo hävinnyt tai häviämässä.

Korkea aika toimia

– Tutkimuksessa ilmeni, että Viron eri maakunnissa oli vielä savusaunoja, mutta ne oli paljolti muutettu tavallisiksi, nopeasti lämpiäviksi saunoiksi. Kiuas oli vaihdettu ja niihin oli rakennettu savupiippu. Kuulimme paljon kertomuksia, kuinka uusi polvi ei ollut tiennyt, miten savusaunaa lämmitetään. Vanha rakennus oli kylmästi hajotettu. Meille selvisi, että on viimeinen aika toimia, kertoo savusauna-aktivisti Eda Veeroja, Mooskan tilan perheenemäntä Võrumaan Haanjasta.

Savusauna oli suomalais-ugrilaisen elämänmuodon osa jo 1300-luvulla. Savusaunat ovat lämminneet satoja vuosia Viron ja Suomen lisäksi myös Latviassa ja Liettuassa sekä Venäjällä. Elämänrymin nopeutumisen myötä savusaunasta oli muodostunut lähinnä mennyttä aikaa symboloiva jäänne.

– Esimerkiksi Suomessa savusaunan ja muun perinnekulttuurin kotalonvuodet osuivat sikäläisten asiantuntijoiden mukaan 1970-luvun puoliväliin. Meillä Virossa on nyt käsillä tuo aika. Unescon myönteinen päätös pelastaa vanhan Võrumaan perinteen säilymisen, vakuuttaa Veeroja.

Idea savusaunan lauteilla

Synkkänä ja sateisena joulukuun päivänä vuonna 2008 Veeroja oli loikoillut miehensä kanssa savusaunansa lauteilla. Hän oli saanut idean. Savusaunaperinteen pelastamiseksi on saatava ainutlaatuinen ilmiö Unescon henkisen kulttuuriperinnön listalle. Pian alkoivat hanketta kannattavat nimilistat kiertää. Työryhmät alkoivat tutkia perinnettä ja suunnitella perusteellista esitystä YK:n kulttuurijärjestölle.

Eda Veeroja
Savusauna-aktivisti Eda VeerojaRisto Vuorinen

– Työ oli hedelmällistä. Sen aikana opimme savusaunoista paljon. Jokainen, joka osallistui hankkeemme edistämiseen, alkoi katsella jopa puolittain romahtaneita savusaunoja uusin silmin. Nekin kannattaisi vielä korjata. Huomasimme, kuinka nopeasti nykyaika hävittää perinteet, kiteyttää Veeroja.

Hankkeen henkisenä ja virallisena tukijana oli Võro Instituutti, joka toimii maakunnan kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

Sauna on monitoimitila

Võrumaalla savusaunalla ovat edelleen samat tehtävät, jotka sillä ovat olleet satoja vuosia. Savusauna on monitoimitila. Se palvelee ihmistä syntymästä kuolemaan. Harvoin saunassa enää synnytään, mutta luonnollisen kuoleman kokeneen ruumis saatetaan edelleen pestä kaakkoisvirolaisessa savusaunassa.

– Meidän savusaunassamme savustetaan jatkuvasti sianihaa myyntiin. Lihan savustaminen on pitkä prosessi. Sen vaiheet kestävät sian taposta myyntivalmiiksi, meheväksi savulihaksi pari viikkoa. Meilläpäin on myös tavallista, että savusaunoissa käydään läpi erilaisia parannusriittejä.

– Usein saunan lämmössä muistellaan koko perheen kanssa esivanhempiamme. Tietenkin saunassa myös peseydytään, mutta sitäkin tärkeämpää on viipyillä ajattomasti löylyssä hemmottelemassa mieltä ja sielua – kerätä energiaa, kuvailee Eda Veeroja.

Savusaunamatkailua

Võrumaan savusaunan liittäminen kulttuuriperintölistalle on herättänyt kiinnostusta useissa maissa. Maakuntaan halutaan tulla kokeilemaan savusaunaa käytännössä.

– Järjestämme savusaunatapahtumia vuosittain parina kolmena viikonloppuna. Ongelma on lähinnä siinä, etteivät saunojen omistajat ole kovin halukkaita päästämään jatkuvasti vieraita saunoihinsa. Siksi nimeämme erityiset savusaunaviikonloput, kertoo projektisihteeri Külli Eichenbaum Võru Instituutista.

Eichenbaum puhuu võrun kieltä, jonka hallitsee noin 70 000 ihmistä.

Sauna-aktivisti Eda Veeroja korostaa, ettei Võrumaa halua omia itselleen savusaunaperinnettä, vaikka se on nyt saatu Unescon perintölistalle. Hän uskoo, että YK:n järjestön päätös merkitsee savusaunaperinteen vaalimisen leviävän kaikkialle, missä savusaunoja on vielä jäljellä, myös Suomeen.

– Pyrimme siihen, että YK:n luettelossa eivät olisi tulevaisuudessa vain Võrumaan savusaunat, vaan että maakuntamme perinne edustaisi seillä eri maissa uuteen nousuun saatua savusaunaperinnettä.

Unescon henkisen perinnön luettelon tarkoituksena on tutustuttaa sukupolvesta toiseen siirtyneitä tietoja, taitoja ja tapoja, joita yhteisö pitää nykyään tärkeinä ja joiden puolesta se on valmis toimimaan.

Virosta luetteloon on aiemmin liitetty Kihnun kulttuurialue, setukaisten leelo-laulu, sekä yhteisesti Virossa, Latviassa ja Liettuassa jatkuva laulu- ja tanssijuhlaperinne.