Mainoskampanja houkuttelee yrittäjäksi Lapin maaseudulle

Lapin maaseudulle pyritään saamaan uusia yrittäjiä netti- ja radiokampanjan avulla. MTT:n ja Pro Agrian yhteiskampanja kannustaa yrittämään vaikkapa luomuviljelijänä, lappilaisten tuotteiden jalostajana tai matkailuyrittäjänä.

Kotimaa
Laplande-mainoskampanjan kuva
Laplande-mainoskampanjan kuva
Toimittaja Vesa Vaarama kävi tapaamassa Laplande-kampanjan projektipäällikköä.

Parilla kaupallisella radiokanavalla on pyörinyt ja netissä edelleen pyörivä kampanja yrittää houkutella Lappiin ja nimenomaan Lapin maaseudulle uusia yrittäjiä.

Ei mitään kaivoksia eikä tehtaita vaan ihan sellaisia asialleen innostuneita ihmisiä, jotka löytäisivät elantonsa maaseudun monista mahdollisuuksista.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Pro Agrian yhteisellä Laplande-kampanjalla (siirryt toiseen palveluun) halutaan kertoa, että Lapin maaseudulla on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia tuhansille ihmisille aivan elinkeinoksi asti. Ja peräti kolmella sektorilla, tuotannossa, jalostuksessa ja matkailussa.

Lappi on pelkkä raaka-ainetuottaja

Lapissa kulutetaan elintarvikkeita 500 miljoonan euron arvosta joka vuosi. Siitä tuotetaan ja jalostetaan pohjoisessa vain 10 prosenttia. Tuotantomääriä voisi MTT:n mukaan lisätä lähestulkoon kaikessa avomaan kasvatuksessa.

Myös jalostaminen toisi työpaikkoja.

Esimerkiksi maitoa tuotetaan kaksi kertaa sen mitä täällä litkitään ja popsitaan erilaisina maitotuotteina, mutta sitä ei jalosteta käytännössä minkään vertaa.

Sama linja on naudanlihassa, omavaraisuusaste on 90 prosenttia mutta valtaosa jalostetaan muualla. Lappi tuottaa Tuotetaan raaka-ainetta mutta työ viedään etelään.

Laplande-kampanjalla Lapin maaseutua markkinoidaan myös matkailuyrittämisen toimintaympäristönä. Majoitusta, lappilaista ruokaa, toimintaa, mahdollisuuksia on monia.

Maaseutuyrittämisessäkin, kuten muussakin yritystoiminnassa peruslähtökohtana on idea.

– Se idea voi olla matkailuun liittyvä, se voi olla perustuotantoon, erilaisten kasvien, lihan ynnä muun tuottamiseen, tai sitten se voi olla jatkojalostusta, kyse on vain siitä että minkä kokee omaksi ja mitä haluaisi täällä tehdä, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Rauno Kuha sanoo.

Tulijoita olisi mutta…

Halukkaita maallemuuttajia kyllä olisi.

Yhä uudestaan ja uudestaan kyselyissä tulee esille, että ihmiset olisivat halukkaita asumaan maaseudulla koska koetaan että siellä olisi hyvä elää.

Tuorein selvitys, työ- ja elinkeinoministeriön Maaseutu 2014 –barometri, kertoo että joka kolmas vastaajista haluaisi elää maaseudulla.

Tässä valossa ei voi kuin ihmetellä miksi työpaikat keskitetään aina vaan isompiin kaupunkeihin. Kenen etu on, että ihmiset juoksevat tuskanjuonteet suupielissä kotoa töihin, töistä kauppaan, kaupasta kotiin 40 vuotta putkeen.